Hall of Fame

 

 

Eero ”Luiro” Salisma

1916-1998

Eero Salisma on yksi hämeenlinnalaisen urheilun legendoista. Hän oli suomalainen huippupelaaja jääkiekossa, pesäpallossa ja jääpallossa. Hän pelasi myös jalkapalloa suomensarjassa – joka lajissaan Salisma edusti Hämeenlinnan Pallokerhoa.

Luiro oli paikalla 13-vuotiaana HPK:n perustavassa kokouksessa joulukuussa 1929. Hän pelasi HPK:n historian ensimmäisessä suomenmestaruuden saavuttaneessa joukkueessa. Laji oli pesäpallo ja vuosi 1936. Pesäpallossa Salisma voitti mestaruudet myös Haminan Palloilijoiden ja Toijalan Pallo-Veikkojen joukkueessa. Itä-Länsi -otteluita hän pelasi peräti yhdeksän.

Jääkiekon Salisma aloitti heti, kun laji tuli Hämeenlinnaan 1930-luvun lopulla. Hän voitti Tarmossa kaksi SM-kultaa ennen kuin tuli lajin aloittaneen HPK:n joukkueeseen. Luiro oli 1950-luvun HPK:n pelaajavalmentaja. Hän saavutti jääkiekossa kahden kultamitalin lisäksi neljä hopeaa ja yhden pronssin. Pelaajauransa 44-vuotiaana päättänyt Salisma pelasi myös Leijonissa.

 

Hilpas ”Hilu” Sulin

Hilpas Sulin, HPK:n oma jääkiekkoprofessori. Hilu teki pitkän päivätyön rakkaan seuransa hyväksi monen vuosikymmenen ajan. Hän oli ensin pelaaja ja sen jälkeen HPK:n edustusjoukkueen pitkäaikaisin valmentaja. Sulinin valmentajan taitoja on arvostettu, hän oli myös useissa nuorten maajoukkueissa valmentajana

Hilusta tuli kerholainen, kun hän liittyi seuran junioritoimintaan vuonna 1947. Lajina oli ensin jääpallo. Pian Sulin oli kuitenkin jo jääkiekkoilija. HPK:n mestaruussarjassa pelanneeseen joukkueeseen Sulin nousi 15-vuotiaana. Hän oli uransa alkuaikoina hyökkääjä, mutta pelasi pitkään myös puolustajana. Sulin oli pelaamassa Kerholle pronssia vuonna 1954 Turun maratonottelussa.

Suurimman osan pelaamistaan otteluista Hilu pelasi Kuivansillan kaukalossa. Valmennustyönsä hän aloitti, kun Hämeenlinnan jääkiekko oli siirtynyt Rinkelinmäelle ja tekojäärata-aikaan. Sulin kouluttautui huippuvalmentajaksi ja myöhemmin hän koulutti myös itse Kerhon nuorempia valmentajia. Hän oli myös seuran valmennuspäällikkö.

Ensi viikolla 85 vuotta täyttävä Sulin seuraa yhä aktiivisesti jääkiekkoa ja etenkin HPK:n tarinaa.

 

Harri Lintumäki

Harri Lintumäki tuli HPK:n toimintaan mukaan 1970-luvun alkupuolella. 45 vuotta myöhemmin hän on HPK:n kunniapuheenjohtaja.

Lintumäki on ollut HPK:n jääkiekon johtotehtävissä pitempään kuin kukaan muu. Hän on ollut rakentamassa HPK:n ainutlaatuista menestystarinaa 1. divisioonasta SM-liigan huippuseuraksi. 30-vuotisen yhtäjaksoisen liiga-ajan kaksi kultamitalia, kaksi hopeamitalia ja kahdeksan pronssimitalia kertovat osaltaan hämeenlinnalaisen jääkiekon laadusta.

HPK:n Edustusjääkiekon hallitukseen Lintumäki kuului seuran perustamisesta lähtien. Hän oli myös HPK:n johtoryhmässä. HPK:n puheenjohtajana Harri aloitti vuonna 1993.

Harri Lintumäki on ollut myös vuosikymmenten ajan Jääkiekkoliiton johtotehtävissä. Hän on kuulunut liiton hallitukseen ja oli pitkään myös liittovaltuuston puheenjohtaja. 71-vuotias Lintumäki on yhä Jääkiekkosäätiön hallituksessa.

 

Jukka Jalonen

Kerholaisen jääkiekkoilun ensimmäinen mestarivalmentaja.

Riihimäkeläinen Jalonen tuli HPK:n päävalmentajaksi vuonna 2001. Hän luotsasi Kerhoa kuuden kauden ajan menestyksekkäästi. HPK oli Jalosen aikana joka kerta vähintään välierissä.  Historiallisen mestaruutensa Kerho saavutti keväällä 2006. Pronssimitaleita Hämeenlinnaan tuli Jukka Jalosen valmennusaikana neljä.

56-vuotias Jalonen on kansainvälisesti Suomen kaikkien aikojen jääkiekkovalmentaja. Hän luotsasi Leijonat maailmanmestaruuteen Bratislavassa vuonna 2011. Samassa paikassa suomalainen kiekkoilu juhli myös viime keväänä, kun Leijonat ylsi Jalosen johdolla sensaatiomaisesti mestaruuteen.

Jalonen jatkaa Leijonien päävalmentajana. Hänen valmennustiimiinsä maajoukkueessa kuuluu myös HPK:n päävalmentaja Antti Pennanen.

Jalonen oli päävalmentajana myös Suomen 20-vuotiaiden maajoukkueessa, kun se voitti MM-kultaa Helsingissä pidetyissä kisoissa.

Jukka Jalonen kuuluu myös HPK:n yhdistyksen hallitukseen.

 

Marko Tuulola

Marko Tuulola pelasi ensimmäiset ottelunsa HPK:n liigajoukkueessa vuonna 1989. Tuuskilla on takanaan 25 vuoden ura eri maiden pääsarjoissa ja myös maajoukkueessa.

HPK:ssa Tuulola on pelannut eniten otteluita, 587 runkosarjan ottelua ja 83 play off -ottelua. Hän on tehnyt myös eniten pisteitä HPK:n liigaotteluissa, 255. Kaikkiaan Tuuski on pelannut 942 liigaottelua ja pudotuspelejä SM-liigassa peräti 205.

Kerhon paidassa Tuulola saavutti kaksi hopeaa ja kolme pronssia. Hän saavutti kaksi mestaruutta Helsingin Jokereissa ja on myös Ruotsin mestari Brynäsin joukkueessa.

Marko Tuulolan pojat Joni ja Eetu ovat pelanneet myös HPK:n liigajoukkueessa, Eetu on kevään kerholainen suomenmestari.

 

Lenni ”Asseri” Lainesalo

1929-2018

Lenni Lainesalo oli HPK:n mies kiireestä kantapäähän, kesät talvet. Hän pelasi HPK:ssa jääkiekkoa kuudentoista kauden ajan ja jalkapalloa Kerhon edustusjoukkueessa vielä pitempään.

Pelikavereiltaan Asseri-nimen saanut Lainesalo aloitti HPK:ssa jalkapalloilijana ja jääpalloilijana juniori-ikäisenä. Jääkiekon hän aloitti Kerhossa heti, kun se tuli HPK:n lajivalikoimaan vuonna 1946. Hän oli   nostamassa Kerhoa maakuntasarjasta mestaruussarjaan. Hän oli avainpelaajia HPK:n SM-hopealle ja -pronssille yltäneissä joukkueissa. Asseri oli kahdesti mestaruussarjan syöttöpörssin kärkimies. Hän nousi myös maajoukkueeseen ja pelasi Leijonissa Saksan MM-kisat. Asseri Lainesalo oli HPK:n paras pistemies seuran ensimmäisellä pääsarjan vuosikymmenellä 1950-luvulla.

Pelaajauransa jälkeen Asseri oli nostamassa kerholaista kiekkoilua uuteen nousuun Hilpas Sulinin kanssa. Hilu oli HPK:n päävalmentaja ja Asseri joukkueenjohtaja. Lainesalo johti myös HPK:n jääkiekkojaostoa ja oli mukana sen toiminnassa 1980-luvun alkuun saakka. Hän kuului myös Kerhon johtokuntaan.

Jalkapallo oli Asserin suurin intohimo. Hänet valittiin maajoukkue-lehdistö-otteluun lehdistön joukkueeseen ja palkittiin Kaurialassa pelatussa ottelussa joukkueensa parhaana pelaajana.

Hannu Savolainen

Kuudella vuosikymmenellä töitä HPK:n hyväksi – pelaajana, valmentajana, joukkueenjohtajana, pelaajien tarkkailijana, aitiovastaavana, markkinointipäällikkönä ja nyt asiakkuuspäällikkönä. Savolaisen Hanski on tehnyt Kerhossa lähes kaikkea mahdollista. Hän on yksi kerholaisen kiekkoilun legendoista.

Hanski aloitti jääkiekkoilun 10-vuotiaana Kerhon junioreissa. Hän pelasi ensimmäiset ottelunsa HPK:n edustusjoukkueessa jo 16-vuotiaana. Pelaajan uransa Savolainen lopetti keväällä 1987. Miehen matka HPK:n pelimiehenä oli pitkä ja värikäs.

Savolainen oli pelaaja, jonka edesottamuksia yleisö seurasi mielellään. Keskushyökkääjä rakensi peliä taidokkaasti, laukoi kovaa ja tehopisteitä tuli ottelusta toiseen. 1. divisioonassa Savolainen oli kaikkien tilastojen kärkimiehiä. Hän oli ylivoimaisesti paras HPK:n pistemies, ylivoimainen syöttötilastossa ja ylivoimainen jäähytilastossa.

Valmentajana Savolainen teki kerholaista historiaa. Hanski oli Kerhon ensimmäisen liigajoukkueen päävalmentaja, hän oli Kerhon ensimmäisen liigamitalin, pronssin, saaneen joukkueen päävalmentaja ja päävalmentajana myös Kerhon ensimmäisessä liiga-ajan finaalissa.

Marko ”Kyy” Palo

Marko ”Kyy” Palon käsialaa on Rinkelinmäen jäähallin ikimuistoisin maali. Sen hän teki keväällä 1993 JyP HT:n verkkoon välieräsarjan ratkaisevan ottelun jatkoajalla. Maali on jäänyt kerholaiseen jääkiekkohistoriaan. Sillä HPK meni ensimmäisen kerran SM-liigan finaalisarjaan.

Marko Palo on hämeenlinnalaisen jääkiekkokoulun kasvatti. Hän nousi HPK:n 1. divisioonaan pelanneeseen edustusjoukkueeseen juniori-ikäisenä ja oli nostamassa Kerhoa SM-liigaan. Kaudella 1992-93 Palo teki läpimurtonsa suomalaisen jääkiekkoilun eliittiin. Hänet valittiin samalla kaudella myös maajoukkueeseen.

Kyy Palon meriitit hakevat vertaistaan hämeenlinnalaisessa kiekkoilussa. Hän on maailmanmestari, MM-kisojen hopeamitalisti ja olympialaisten pronssimitalisti. Palo on myös Ruotsin mestari HV-71:n joukkueessa samana keväänä, kun Leijonat juhli ensimmäistä maailmanmestaruuttaan. HPK:ssa Palo on saavuttanut hopeaa ja neljä pronssia. Hän on pelannut Kerhossa 458 liigaottelua.

Kari Brusin

HPK:ssa kultaa, kaksi hopeaa ja kahdeksan pronssia. Leijonissa kultaa, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. 20-vuotiaiden maajoukkueessa viisi MM-mitalia.

HPK:ssa ja maajoukkueissa huoltajana työskennelleen Kari Brusinin mitalikokoelma on mittava. Brusin on ensimmäinen HPK:n liigajoukkueen päätoiminen huoltaja. Sitä ennen hän työskenteli huoltajana Kerhon liigajoukkueissa oman toimensa ohella.

Brusin tuli mukaan kerholaiseen kiekkoiluun veljenpoikansa juniorijoukkueen huoltajana vuonna 1980. HPK:n liigajoukkueeseen hänet kutsuttiin huoltajaksi C-juniorijoukkueesta, kun Kerho oli aloittelemassa ensimmäistä mitalikauttaan.

Loistavana luistinten teroittajana tunnettu huoltajalegenda päätti päätoimisen työnsä HPK:ssa hopeakauteen vuonna 2010. Leijonissa Brusin aloitti Riian MM-kisoissa vuonna 2006, kun HPK oli juuri voittanut ensimmäisen suomenmestaruutensa. Viimeisen kerran Brusin oli huoltamassa Leijonien MM-joukkuetta Minskin kisoissa vuonna 2014. Brusinin huollosta pääsivät nauttimaan myös Leijonien olympiajoukkueet Vancouverissa 2010 ja Sotshissa 2014.

Hely Ranta

Hely Ranta tuli mukaan HPK:n toimintaan Kerhossa sekä jääkiekkoa että jalkapalloa pelanneen miehensä Raimo Rannan matkassa. HPK sai Helystä puuhanaisen, joka oli aktiivisesti mukana seuratoiminnassa kesät talvet.

HPK:n naisjaosto teki pyyteetöntä työtä HPK:n hyväksi. Raili Selin oli naisjaoston ensimmäinen puheenjohtaja, Hely Rannan komentoon jaosto tuli 1971. HPK:n naisjaosto lahjoitti seuralle muun muassa Kerhon lipun, kun seura täytti 40 vuotta.

Hely Rannan johtama naisjaosto oli vahvasti mukana myös Kerhon ottelutapahtumissa. Naiset myivät virvokkeita Kaurialan kioskeissa ja palelivat talvisin Rinkelinmäen tekojääradan makkarakojun myyjinä. Pääsylippuja he myivät sekä jalkapallo- että jääkiekkopeleissä.

Seitsemän vuoden ajan Ranta oli työssä HPK:n toimistolla. Tehtävänkuva oli laaja ja käsitti niin edustus- kuin juniorijoukkueet.

HPK:n naisjaosto oli aikanaan myös kuin seuran huvijaosto. Se järjesti junioreiden päättäjäiset, legendaariset kiekkokimarat ja seuran pikkujoulut. Kerhon bingoilloissa Rannan ja naisjaoston työpanos oli merkittävä. Ranta hoisi myös HPK:n bingohallien toimintaa.

Hely ja Raimo Rannan sydän sykkii yhä HPK:lle. He seuraavat oranssipaitojen kotiottelut kausikorttipaikoiltaan.

Pentti Pietilä

Pentti Pietilä on Hattulan lahja Hämeenlinnan Pallokerholle. Maanviljelijä Pietilä nousi ryminällä HPK:n edustusjoukkueeseen 1960-luvun puolivälin jälkeen pelaamatta otteluakaan HPK:n juniorijoukkueissa. Leikkisästi Pietilä on itse kertonut nousseensa Vanajaveden järven jäältä suoraan Kerhon ykköseen.

Pietilä oppi lajin salat nopeasti valmentaja Hilpas Sulinin ja joukkueenjohtaja Lenni Lainesalon opissa. Hän kunnostautui hyvänä maalintekijänä HPK:n Suomisarjaa -pelanneessa joukkueessa ja voitti sarjan pistepörssin.

Pietilä pelasi Kerhossa 11 kautta toisen HPK-legendan, Hannu Savolaisen kanssa. Tutkaparinsa rinnalla Pietilä tykitti itsensä HPK:n maalipörssin kärkeen 1. divisioonassa. Kaikkiaan tehohyökkääjän pisteet ovat HPK:ssa häikäisevät 281+142=423.

 

Juha Hietanen

Juha Hietanen aloitti kiekkouransa Hämeenlinnan Tarmossa, mutta siirtyi jo juniori-ikäisenä HPK:n paitaan. Hietasen taidot tiedettiin myös jalkapallokentillä, hän pelasi HPK:n edustusjoukkueessa jalkapalloa kesäisin vuoteen 1974. Vuonna 1973 Hietanen teki ensiesiintymisensä HPK:n edustusjoukkueessa. Uransa alkuajat Hietanen pelasi keskushyökkääjänä, mutta 1980-luvun alkupuolella Hietanen otti suuren yleisön tunteman pelipaikkansa puolustajana. Hietasen loistava pelisilmä tuli esiin jopa paremmin puolustajana.

Juha Hietanen oli HPK:n ensimmäisen Liiga-nousujoukkueen kulmakiviä. Ura jatkui Kerhossa aina ensimmäisen Matkalla Huipulle projektin alkuvuosiin asti ja Hietanen päätti pelaajauransa 1987.

496 ottelua HPK:ssa pelannut Juha Hietanen meritoitui pelaajauransa jälkeen valmentajana. Liiga-tason SM-hopean lisäksi hän valmensi HPK A-Nuoret SM-hopealle ja juhli maailmanmestaruutta Suomen U20 joukkueen kanssa. Hänen pelipaitansa numero 17 on jäädytetty Rinkelinmäen kiekkopyhätön kattoon.

 

Jorma Hassinen

Jorma Hassista voidaan kutsua hämeenlinnalaisen naisjääkiekon isäksi. 90-luvun alusta asti Hassinen on ollut mukana naisten jääkiekkotoiminnan organisoimisessa HPK:ssa. Virallisesti hän on manageroinut HPK Kiekkonaisten joukkuetta vuodesta 2008 eli koko HPK:n naisten jääkiekkojoukkueen ajan Naisten SM-sarjassa. Kirsikkana HPK Kiekkonaisten historiassa on Suomen Mestaruus vuodelta 2011.

Urallaan naisjääkiekon parissa Hassinen on toiminut myös Jääkiekkoliiton Nais- ja tyttökiekkovaliokunnan puheenjohtajana ja jäsenenä ja vaikuttaa edelleen Naisten Liigan johtoryhmän jäsenenä. Lisäksi vuonna 2009 Hassinen toimi Naisten MM-kisojen järjestelytoimikunnan jäsenenä, kun toinen pelipaikoista oli Hämeenlinna. HPK ry:n hallituksen jäsen Hassinen on ollut pitkään.

Hassisen saavutuksiin kuuluvat myös hämeenlinnalaisen jääurheilun edistäminen ja kehittäminen Hakio-jääliikuntakeskuksen rakennuttamisen ja nykyisen Pohjantähti Areenan remonttien osalta.

 

Jaakko Järvi

Jaakko Järvi teki pitkän päivätyön HPK:ssa. Hän oli mukana voittamassa HPK:lle sen ensimmäisiä SM-sarjamitaleja, hopeaa vuonna 1952 ja pronssia vuonna 1954. Järvi pelasi yhdessä toisen HPK-legendan Eero Salisman kanssa.

Järvi jatkoi uraansa HPK:ssa valmentajan roolissa ja oli yksi HPK-juniorijääkiekon pitkäaikaisimmista valmentajista. Yhdessä Matti Selinin ja Paavo Lampisen kanssa Järvi valmensi pitkän pätkän päätyen A-Nuorten vastuuvalmentajaksi usean vuoden ajaksi.

Kerho-sydän sykki Jaakko Järven rinnassa myös talkootyössä. Järvi osallistui vahvasti HPK Majan rakentamiseen ja muihin HPK:n talkootöihin.

Järvi seuraa edelleen HPK:n kotiotteluita omalta kausikorttipaikaltaan.

 

Juhani Lartama

Juhani Lartama teki yli 20 vuotisen uran HPK:n huollossa. Hän aloitti vapaaehtoisena jo poikansa Mika Lartaman pelatessa juniorina Pallo Kärpissä. HPK:ssa Lartama toimi ensin B-juniorien huoltajana, josta jatkoi koko 90-luvun ajan HPK A-Nuorten huoltajana.

Vuonna 2000 pitkän maanittelun jälkeen HPK:n silloinen toimitusjohtaja Heikki Hietanen sai Lartaman liittymään HPK:n edustusjoukkueen huoltotiimiin. Kari Brusinin kanssa he huolsivat HPK:ta aina vuoteen 2005 asti. Aisaparin mukaan Lartama oli loistava niin huoltajana kuin ihmisenä ja auttoi aina, kun toinen tarvitsi apua.

Lartaman palkintokaapista löytyvät pronssi-Kerhon mitalit vuosilta 2002, 2003 ja 2005.

 

Teppo Kivelä

Teppo Kivelä oli HPK:n Matkalla Huipulle projektin ruumiillistuma. Hän siirtyi 18-vuotiaana Jokereista HPK:hon ja pelasi Kerhossa kuuden kauden ajan vuoteen 1992. HPK:ssa yhteensä 248 ottelua pelannut Kivelä iski hurjat 385 tehopistettä. Kivelä toimi HPK:n kapteenina kolmen kauden ajan vuosina 1989-1992.

Kivelä kuului nuorisomaajoukkueiden vakiokokoonpanoon ja pelatessaan Kerhossa hän juhli alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruutta Tshekkoslovakiassa. MM-kisojen pistepörssissä itsensä toiseksi taituroinut Kivelä varattiin NHL:ään Minnesota North Starsin toimesta.

Lähes koko HPK-aikansa Kivelä hyökkäsi vierellään tutkapari Pekka Peltola. Palkintokaapissaan Kivelällä on maailmanmestaruuskultamitalin lisäksi HPK:n ensimmäinen SM-liigamitali, pronssi vuodelta 1991.

Pelaajauransa jälkeen Kivelä on valmentanut HPK A-Nuorten joukkueen lisäksi Italiassa ja Itävallassa.

Niko Kapanen

Niko Kapanen on jääkiekkomeriiteiltään tunnetuin hämeenlinnalainen jääkiekkoilija. HPK-kasvatti kulki pelaajaurallaan läpi maajoukkuepolun aina juniorimaajoukkueista nuorten maailmanmestariksi, aikuisten maailmanmestariksi ja olympiamitalistiksi asti. Kapanen on aateloitu Jääkiekkoleijonaksi numerolla 258 ja vuonna 2009 hänet valittiin parhaaksi jääkiekkoilijaksi Suomessa.

Kapanen pelasi urallaan yli neljäsataa NHL-ottelua ja yli neljäsataa KHL-ottelua ja voitti KHL-mestaruuden kahdesti. Suomen mestaruuden hän on voittanut TPS:n paidassa ja pokannut kolmesti pronssia HPK:n ritaripaidassa. Kapasen johtama HPK:n oma teletappiketju Hentunen-Kapanen-Pärssinen tunnettiin myös maajoukkuepaidasta.

Kapasen yli 20-vuotinen ura huipputasolla päättyi kauteen 2016–17 kotona, HPK:ssa – ansaitusti joukkueensa kapteenina. Nykyisin Kapanen toimii HPK:ssa nuorten pelaajien kehittäjänä, akatemiaharjoittelun valmentajana ja jakaa arvokasta perintöään HPK-junioreille. Kapasen merkitys HPK-laiselle huippujääkiekolle ja suunnannäyttäjänä muille kansainvälistä uraa tavoitteleville HPK-kasvateille on ollut ja on edelleen tärkeä.

Riikka Noronen

HPK:ta 12 kauden ajan edustanut Riikka Noronen päätti uransa keväällä 2022. Norosen ura suomalaisessa sarjajääkiekossa on hätkähdyttävä hänen pelattuaan yhteensä yli 800 naisten SM-sarjatason ottelua neljällä eri vuosikymmenellä. HPK:ta Noronen on edustanut yhteensä lähes neljässäsadassa ottelussa. Tehopisteitä hän teki urallaan yli 900.

Viidesti urallaan Noronen pääsi pelaamaan Suomen mestaruudesta ja kolmesti hän sai kultamitalin kaulaansa. HPK:ssa hän voitti mestaruuden vuonna 2011. Kaksi muuta mestaruutta hän on voittanut kasvattiseurassaan JYPissä.

Noronen vaikutti HPK:n kapteenistossa yhteensä kymmenellä kaudella ollen kuudella niistä kapteeni. Jääkiekon parissa Noronen jatkaa tällä hetkellä HPK:n U11-juniorijoukkueessa valmentajana.

Pekka Kari-Koskinen

Vuodesta 1988 Pekka Kari-Koskinen on toiminut HPK:n eri juniorijoukkueiden joukkueenjohtajana. Matka HPK:ssa alkoi kuten monella muullakin, omien lasten juniorijoukkueen vapaaehtoisena toimihenkilönä. Kari-Koskisen jääkiekkouralle mahtuu myös nuorisomaajoukkueen joukkueenjohtajapesti. Vuodesta 1998 alkaen HPK:n A-Nuorten eli U20 SM-joukkueen johtajana toiminut Kari-Koskinen on juhlinut kahdesti Suomen mestaruutta U20-sarjassa joukkueenjohtajana.

Kari-Koskinen on vaikuttanut myös HPK:n juniorijääkiekon hallituksessa kahdella kaudella, vuosina 1996 ja 1997. Kari-Koskinen jatkaa työtä HPK-laisen jääkiekon eteen edelleen U20 SM-joukkueensa peräsimessä. Kari-Koskinen kantaa Hämeenlinnan Pallokerhon kultaista ansiomerkkiä.

Timo Lainesalo

Urheilutoimittaja Lainesalo kirjoitti kaksi HPK:ta käsittelevää kirjaa Hyvän Pelin Kerhossa vuonna 1989 sekä Taitoa ja tunteen paloa 2019. Ensimmäinen teoksista julkaistiin Hämeenlinnan Pallokerhon 60-vuotisjuhlakaudella ja se toimii HPK:n historian kirjoituksena ensimmäisistä ajanjaksoista, lajeista ja tapahtumista yleisseuran taipaleella. HPK historiikin kokoaminen ja kirjoittaminen on merkittävä koko seuran menneisyyden ja tulevaisuuden kannalta.

Lainesalo toimi urallaan urheilutoimittajana ja urheilutoimituksien esimiehenä. Parhaiten hänet tunnettiin Hämeen Sanomien taitavana ja ammattitaitoisena journalistina, joka analysoi viiltävästi jääkiekkoa ja HPK:ta kirjoittaen totuudenmukaisesti ja aina kirjoituksiensa kohdetta kunnioittaen. Lainesalo palkittiin urallaan vuonna 1993 vuoden jääkiekkotoimittajana ja hän sai Urheilutoimittajain liiton elämäntyöpalkinnon 2018.

Vuonna 2019 pois nukkuneen Timo Lainesalon merkitys jääkiekon kiinnostavuuden rakentumiselle niin Hämeenlinnassa kuin koko Suomessa on ollut merkittävää myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Lainesalon johtaman urheilutoimituksen kirjoitukset loivat kiinnostuksen jääkiekkoon, mikä nosti omalta osaltaan myös HPK-juniorijääkiekon kiinnostavuutta lasten ja nuorten liikuttajana. Juniorityö itsessään oli Lainesalolle tuttua hänen toimittuaan aktiivina tyttäriensä juniorijoukkueissa.

Timo Lainesalon nimityksen otti vastaan Pohjantähti Areenan jäällä poika Joonas Lainesalo.

Mikä on HPK Hall of Fame?

Hämeenlinnan Pallokerho aloitti 90 -juhlavuotena käytännön, jolla se huomio historiansa aikana merkittävää työtä seuran eteen tehneitä henkilöitä perustamalla HPK Hall of Famen.

Hämeenlinnan Pallokerhon Hall of Fame toimikuntaa johtaa HPK:n kunniapuheenjohtaja Harri Lintumäki. Toimikunnan jäseninä toimivat HPK ry:n puheenjohtaja Tapani Hellsten ja HPK ry:n hallituksen jäsen Hannu Savolainen. Hall of Fame nimityksiä toimikunnalle voivat ehdottaa HPK ry:n, HPK Liiga Oy:n sekä HPK-Juniorijääkiekko ry:n hallitukset. Vuoteen 2021 asti toimikuntaa johti Heikki Hietanen.

Hall of Fameen voidaan nimetä pelaajia ja seuratyöntekijöitä sekä muita vahvoja tahoja, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi HPK:n kasvutarinaan vuosien saatossa. 90-vuotisjuhlakaudella nimityksiä tehtiin kolmesti ja Hall of Fame nimityksiä tullaan jatkamaan tulevina vuosina. Nimityksiä ei tule ajatella arvojärjestyksenä nimitysjärjestyksen mukaan, vaan  jokaisella nimityskerralla pyritään huomioimaan eri toimijoita eri vuosikymmeniltä.