HPK Hall of Fame: Lainesalo, Savolainen, Palo, Brusin ja Ranta
Hämeenlinnan Pallokerhon 90-vuotisjuhlaottelussa 7.12.2019 HPK Hall of Fameen nimettiin viisi Kerholaista kiekkovaikuttajaa. Aiemmat Hall of Fame nimeämiset voit katsoa täältä.
Lenni ”Asseri” Lainesalo
1929-2018
Lenni Lainesalo oli HPK:n mies kiireestä kantapäähän, kesät talvet. Hän pelasi HPK:ssa jääkiekkoa kuudentoista kauden ajan ja jalkapalloa Kerhon edustusjoukkueessa vielä pitempään.
Pelikavereiltaan Asseri-nimen saanut Lainesalo aloitti HPK:ssa jalkapalloilijana ja jääpalloilijana juniori-ikäisenä. Jääkiekon hän aloitti Kerhossa heti, kun se tuli HPK:n lajivalikoimaan vuonna 1946. Hän oli nostamassa Kerhoa maakuntasarjasta mestaruussarjaan. Hän oli avainpelaajia HPK:n SM-hopealle ja -pronssille yltäneissä joukkueissa. Asseri oli kahdesti mestaruussarjan syöttöpörssin kärkimies. Hän nousi myös maajoukkueeseen ja pelasi Leijonissa Saksan MM-kisat. Asseri Lainesalo oli HPK:n paras pistemies seuran ensimmäisellä pääsarjan vuosikymmenellä 1950-luvulla.
Pelaajauransa jälkeen Asseri oli nostamassa kerholaista kiekkoilua uuteen nousuun Hilpas Sulinin kanssa. Hilu oli HPK:n päävalmentaja ja Asseri joukkueenjohtaja. Lainesalo johti myös HPK:n jääkiekkojaostoa ja oli mukana sen toiminnassa 1980-luvun alkuun saakka. Hän kuului myös Kerhon johtokuntaan.
Jalkapallo oli Asserin suurin intohimo. Hänet valittiin maajoukkue-lehdistö-otteluun lehdistön joukkueeseen ja palkittiin Kaurialassa pelatussa ottelussa joukkueensa parhaana pelaajana.
Hannu Savolainen
Kuudella vuosikymmenellä töitä HPK:n hyväksi – pelaajana, valmentajana, joukkueenjohtajana, pelaajien tarkkailijana, aitiovastaavana, markkinointipäällikkönä ja nyt asiakkuuspäällikkönä. Savolaisen Hanski on tehnyt Kerhossa lähes kaikkea mahdollista. Hän on yksi kerholaisen kiekkoilun legendoista.
Hanski aloitti jääkiekkoilun 10-vuotiaana Kerhon junioreissa. Hän pelasi ensimmäiset ottelunsa HPK:n edustusjoukkueessa jo 16-vuotiaana. Pelaajan uransa Savolainen lopetti keväällä 1987. Miehen matka HPK:n pelimiehenä oli pitkä ja värikäs.
Savolainen oli pelaaja, jonka edesottamuksia yleisö seurasi mielellään. Keskushyökkääjä rakensi peliä taidokkaasti, laukoi kovaa ja tehopisteitä tuli ottelusta toiseen. 1. divisioonassa Savolainen oli kaikkien tilastojen kärkimiehiä. Hän oli ylivoimaisesti paras HPK:n pistemies, ylivoimainen syöttötilastossa ja ylivoimainen jäähytilastossa.
Valmentajana Savolainen teki kerholaista historiaa. Hanski oli Kerhon ensimmäisen liigajoukkueen päävalmentaja, hän oli Kerhon ensimmäisen liigamitalin, pronssin, saaneen joukkueen päävalmentaja ja päävalmentajana myös Kerhon ensimmäisessä liiga-ajan finaalissa.
Marko ”Kyy” Palo
Marko ”Kyy” Palon käsialaa on Rinkelinmäen jäähallin ikimuistoisin maali. Sen hän teki keväällä 1993 JyP HT:n verkkoon välieräsarjan ratkaisevan ottelun jatkoajalla. Maali on jäänyt kerholaiseen jääkiekkohistoriaan. Sillä HPK meni ensimmäisen kerran SM-liigan finaalisarjaan.
Marko Palo on hämeenlinnalaisen jääkiekkokoulun kasvatti. Hän nousi HPK:n 1. divisioonaan pelanneeseen edustusjoukkueeseen juniori-ikäisenä ja oli nostamassa Kerhoa SM-liigaan. Kaudella 1992-93 Palo teki läpimurtonsa suomalaisen jääkiekkoilun eliittiin. Hänet valittiin samalla kaudella myös maajoukkueeseen.
Kyy Palon meriitit hakevat vertaistaan hämeenlinnalaisessa kiekkoilussa. Hän on maailmanmestari, MM-kisojen hopeamitalisti ja olympialaisten pronssimitalisti. Palo on myös Ruotsin mestari HV-71:n joukkueessa samana keväänä, kun Leijonat juhli ensimmäistä maailmanmestaruuttaan. HPK:ssa Palo on saavuttanut hopeaa ja neljä pronssia. Hän on pelannut Kerhossa 458 liigaottelua.
Kari Brusin
HPK:ssa kultaa, kaksi hopeaa ja kahdeksan pronssia. Leijonissa kultaa, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. 20-vuotiaiden maajoukkueessa viisi MM-mitalia.
HPK:ssa ja maajoukkueissa huoltajana työskennelleen Kari Brusinin mitalikokoelma on mittava. Brusin on ensimmäinen HPK:n liigajoukkueen päätoiminen huoltaja. Sitä ennen hän työskenteli huoltajana Kerhon liigajoukkueissa oman toimensa ohella.
Brusin tuli mukaan kerholaiseen kiekkoiluun veljenpoikansa juniorijoukkueen huoltajana vuonna 1980. HPK:n liigajoukkueeseen hänet kutsuttiin huoltajaksi C-juniorijoukkueesta, kun Kerho oli aloittelemassa ensimmäistä mitalikauttaan.
Loistavana luistinten teroittajana tunnettu huoltajalegenda päätti päätoimisen työnsä HPK:ssa hopeakauteen vuonna 2010. Leijonissa Brusin aloitti Riian MM-kisoissa vuonna 2006, kun HPK oli juuri voittanut ensimmäisen suomenmestaruutensa. Viimeisen kerran Brusin oli huoltamassa Leijonien MM-joukkuetta Minskin kisoissa vuonna 2014. Brusinin huollosta pääsivät nauttimaan myös Leijonien olympiajoukkueet Vancouverissa 2010 ja Sotshissa 2014.
Hely Ranta
Hely Ranta tuli mukaan HPK:n toimintaan Kerhossa sekä jääkiekkoa että jalkapalloa pelanneen miehensä Raimo Rannan matkassa. HPK sai Helystä puuhanaisen, joka oli aktiivisesti mukana seuratoiminnassa kesät talvet.
HPK:n naisjaosto teki pyyteetöntä työtä HPK:n hyväksi. Raili Selin oli naisjaoston ensimmäinen puheenjohtaja, Hely Rannan komentoon jaosto tuli 1971. HPK:n naisjaosto lahjoitti seuralle muun muassa Kerhon lipun, kun seura täytti 40 vuotta.
Hely Rannan johtama naisjaosto oli vahvasti mukana myös Kerhon ottelutapahtumissa. Naiset myivät virvokkeita Kaurialan kioskeissa ja palelivat talvisin Rinkelinmäen tekojääradan makkarakojun myyjinä. Pääsylippuja he myivät sekä jalkapallo- että jääkiekkopeleissä.
Seitsemän vuoden ajan Ranta oli työssä HPK:n toimistolla. Tehtävänkuva oli laaja ja käsitti niin edustus- kuin juniorijoukkueet.
HPK:n naisjaosto oli aikanaan myös kuin seuran huvijaosto. Se järjesti junioreiden päättäjäiset, legendaariset kiekkokimarat ja seuran pikkujoulut. Kerhon bingoilloissa Rannan ja naisjaoston työpanos oli merkittävä. Ranta hoisi myös HPK:n bingohallien toimintaa.
Hely ja Raimo Rannan sydän sykkii yhä HPK:lle. He seuraavat oranssipaitojen kotiottelut kausikorttipaikoiltaan.
07.12.2019 16:21
Jaa artikkeli:
