Avointa peliä: Maaottelutauon saarna
Jokaisen siimasotkun avaamisen toive on siiman pään löytymisessä. Nyt siihen siiman päähän ainakin laitettiin selvä merkki seuraavaksi kolmeksi vuodeksi, samalla pudotettiin pois kaikki ylimääräinen meteli veneestä – jo tältä kaudelta! Nyt on nyt ja niillä välineillä mennään mitä on, aina toki voi vähän pakkia penkoa ja viritellä. Mutta tekosyyt sikseen ja haalarit päälle. Tämä ei ole yhden miehen via dolorosa, vaan koko organisaation kovaa duunia ja onnistumisia tarvitseva dominopeli.
Jos yrityksen liikevaihto on seitsemän numeroinen summa ja silti ollaan yhteisellä hiekkalaatikolla perusseppälää päällä, kun vieressä naapurin tompat leikkii hilvingeri-haalareissa samoja leikkejä. Niin on aika selvää, että kaikki kuut ja taivaat pitää olla kohdallaan, että meille tulee se laatikon paras kakku.
Parannettavaa on kaikilla, se on selvä, mutta varmasti kukaan ei ole vetänyt vihkoon tahallaan. Kylmä tosiasia on, että matkaa ”kauden mestaruuteen” playoff-paikkaan on vain kuusi pistettä. Kaikki on edelleen mahdollista, mutta nyt pitää venyä ja parantaa kaikkien, niin toimistolla, valmennuksessa, kentällä kuin katsomossakin. Jos haluaa saada on pakko antaa – vanha totuus sopii tähän hyvin.
Jos toimisto jatkaa valmentajan löytymisen jälkeen urheilutoimenjohtajan nopealla rekryllä ja muutamalla täsmähankinnalla tälle kaudelle, niin voisi sanoa, että pallo on heitetty toimistolta hallin sisälle. On tehty sekä lyhyen-, että pitkän linjan suunnitelmia. Tammikuussa ei hyödytä enää rimpuilla, se tiukka purentaote vastustajan nilkasta on otettava nyt ja siihen tarvitaan kaikkien hampaita, jotta se kestää kevääseen asti. Myös hampaattomien, asenne ratkaisee.
Jokainen halliin tullut haluaa nähdä kaukalossa kotijoukkueen täynnä TUNNETTA ja TAISTELUA! Ei tilanteista pois kaartavia, tilanteisiin jarruttavia tai tilanteista väistäviä. On täysin anteeksi antamatonta, jos kotijoukkue ei anna kaikkeaan kantaessaan oranssia pelipaitaa. Ja se näkyy katsomoon rumasti. On jopa aivan toisarvoista häviätkö vai voitatko yksittäisen kaksinkamppailun tai jopa ottelun, mutta jos olet pelin jälkeen täynnä mustelmia, oksennuksen maku suussa ja orvaskesi verinaarmuilla, olet repinyt itsestäsi kaiken omalle joukkueellesi. Voin puhua koko kaupungin katsojien puolesta, kun sanon, että kun jokainen pelaaja antaa kaikkensa, se näkyy katsomoon, yleisö arvostaa ja haluaa uudestaan tulla näkemään oman taistelevan joukkueensa pelejä. Silloin ei katsota sarjataulukkoa. Monia lakanoita on jo ollut katsomossa, mutta en halua nähdä tällä kaudella katsomossa lakanaa:
”50 € sille joka on nähnyt Kerhon pelaajan maskissa!”
Termistö jostain ylettömästä taitojääkiekosta voidaan polttaa soppakattilan alla hellalla puiden seassa saman tien. Ei mitään mahdollisuuksia näillä resursseilla enää, puoli ilmaisten huippu tšekkien aika meni aitojen merkkareiden kanssa samaan aikaan ohi, pienimmän pitää olla kovin luonteeltaan ja sen mukaan kasata joukkue. Toki molempia tarvitaan taitoa ja kovuutta, on kuin suola ja pippuri. Vetistä ilman toista. Nyt pitää löytää uudet tuoreet ajatukset 2015–2020 Kerholaisuudelle, ei kerhomaisuudelle! Jääkiekko on nykyään kaksinkamppailuluistelu peli. On ihan sama oletko oma junnu, vai et, mutta jos olet lapanen, niin ei ole käyttöä. On ikävä kylmä totuus. Enää ei voida kellua vanhassa nesteessä, siinä härskiintyy ennemmin tai myöhemmin.
Kun yksittäinen pelaaja parantaa, viisikko/joukkue parantaa, kun joukkue parantaa, maalivahti parantaa. Kun toimisto reagoi, joukkue vahvistuu, kun joukkue vahvistuu, kilpailu pelipaikoista kiristyy ja valmentaja saa työkaluja. Kun joukkue pelaa paremmin, pelaajien ja valmennuksen usko kasvaa omaan tekemiseen ja yleisön usko palautuu, kun kaikki parantavat niin kuusi pistettä on hemmetin vähän ja Hämeenlinnalainen jääkiekko voi jo paljon paremmin. Tämä kausi on suora jatkumo seuraavalle, sitä ei saa unohtaa. Jokainen kantakoot vastuunsa omasta ruudustaan ylpeydellä, silloin ollaan jo pitkällä, enkä tarkoita maailman vanhinta ja suosituinta mallasjuomaa, jonka mainostaminen on tietenkin kiellettyä… saarnassakin.
Jääkiekko on yksinkertainen peli, ei tehdä siitä liian vaikeaa.
Marko Syrjälä
06.11.2015 14:03
Jaa artikkeli:
