Avointa Peliä: Älykiekolla on asiaa

Aikanaan minäkin istuin ATK:n tunneilla. Aikanaan minäkin sain lyödä nauloja kiekkoon, lämätä tutkaan, jota poliisi maalin takana piti. Kova juttu. Siitä oli pakko heti kyllä soittaa isälle, lankapuhelimella. Ei sitten tullut siellä ATK tunnilla mieleen yhdistää näitä…

Nyt tietoa pukkaa kaikessa muodossa, kehittyminen on hurjaa. Jääkiekon SM-liiga Oy:n Digitaalisen liiketoiminnan johtaja Antti-Jussi Aro, voisitko kertoa meille lisää älykiekosta?

Sehän sopii. Ehkä sellaisena ensimmäisenä yleisenä tarkennuksena, kun puhutaan älykiekosta, niin me ajattelemme sillä termillä koko järjestelmää ja sen tuottamaa dataa. Ei niinkään pelkästään sitä fyysistä kiekkoa, joka on vain pieni osa kokonaisuutta. Käytännössä älykiekko on siis reaaliaikaisen automatisoidun pelidatan keruu- ja jalostusjärjestelmän ”kansanomainen” yleisnimitys.

Selvä… Ihan hyvä siis, että meillä on tuo kansantermi olemassa J. Kuka älykiekot valmistaa?

Wisehockey-älykiekkojärjestelmän Liigalle toimittaa kokonaisuudessaan Tamperelainen Bitwise Oy. Vuosi sitten pilottivaiheessa he tekivät vielä kiekotkin itse, mutta nyt heillä on sitä varten alihankkijoiden kautta tuotantolinjasto.

Miten älykiekko rakennetaan, onko normaali kiekko mihin porataan reikä sirulle?

Rakennetaan ihan normaalista kiekosta, jonka kylkeen jyrsitään sirulle tilaa.

Miten reikä täytetään, onko kertakäyttöisiä vai voiko sirun kaivaa pois myös?

Reikä täytetään materiaalilla, joka on tarpeeksi kestävää ja rakenteeltaan sellaista, ettei muuta kiekon ominaisuuksia mitenkään. Valmistus on Bitwisen patentoima, joten en sen tarkemmin sitä voi avata. Sirua ei käytännössä voi kaivaa pois, niin että se olisi uudelleen käytettävissä.  

Onko kiekon paino muuttunut jonkun gramman tämän takia?

Ei millään merkittävällä tavalla, koska normaaleissa kiekoissakin on aina pientä varianssia. Kansainvälisen Jääkiekkoliiton vaatimuksissa määritellään kiekon hyväksytyt painorajat ja sirulliset kiekot täyttää nämä vaatimukset. 

Minkä kokoinen älysiru on?

Litteä, pari senttiä halkaisijaltaan oleva siru.

Onko suomalainen ”keksintö / tuote”?

Wisehockey on sata prosenttisesti suomalainen tuote. Tamperelainen Bitwise on kehittänyt järjestelmän hyödyntäen toisen suomalaisen yrityksen, Quuppa Oy:n, paikannusteknologiaa. 

Käytetäänkö muiden maiden sarjoissa samaa tekniikkaa ja valmistajaa?

Wisehockey on nykyään hieman karsittuna versiona käytössä myös KHL:ssä. Yhtä pitkälle vietyä vastaavaa järjestelmää ei vielä maailmasta muualta löydy. Esimerkiksi NHL on kehittänyt omaa systeemiään jo useamman vuoden, mutta ei ole vieläkään saanut ulos mitään käyttökelpoista ratkaisua.

Minkä hintainen älykiekko on?

Jos puhutaan yksittäisestä kiekosta, niin sen hinta ei ole merkittävä. Luonnollisesti se on hieman kalliimpi kuin normaali kiekko, mutta tarkkaa yksikköhintaa en osaa antaa, koska Liiga hankkii kaikki järjestelmän vaatimat tarvikkeet kokonaispalveluna.

Sitten taas jos puhutaan koko älykiekkojärjestelmästä, niin se on erittäin merkittävä investointi, mutta tarkemmin en voi Liigan talouspuolta kommentoida. Näemme siinä kuitenkin isoja mahdollisuuksia myös liiketoiminnan kehityksen kannalta

Mikä on älykiekon elinikä?

Käytännössä sama kuin normaalin kiekonkin. Liiga-peleissä samaa kiekkoa ei kuitenkaan käytetä useammassa ottelussa, koska kiekko ottaa ihan ulkoisestikin jo sen verran iskuja. Siru kyllä jaksaisi useammankin ottelun. Esim. pelaajien sirujen elinikä on käytännössä yksi kokonainen kausi, eli niitä ei tarvitse vaihtaa tai ladata kauden aikana.

Onko pelipaidoissa pelaajilla sitten ns. vastasiru, mistä saadaan pelaajakohtaiset tilastot kiekon kanssa yhdistettyä?

Jokaisella pelaajalla on hartiasuojissa vastaavanlainen siru kuin kiekossa. Nämä sirut itsessään eivät siis tee mitään muuta kuin lähettävät koordinaattidataa n. 100 kertaa sekunnissa varsinaiselle järjestelmälle, joka jalostaa kehittyneiden algoritmien avulla tästä datasta tilastoja ja analytiikkaa. Siksi älykiekko on hieman kyseenalainen termi, koska itse kiekossa ei varsinaisesti ole kovin paljon älyä, vaan äly on järjestelmän analytiikkasoftassa. Mutta vuosien varrella älykiekko-termi on vakiintunut Liiga-yhteisön ja median kielenkäytössä…

Mistä virta tulee sirulle? Tuleeko tästä elinikä rajoitusta?

Sirut sisältävät pienen pariston. Ne ovat hyvin vähävirtaisia ja ”heräävät” vain ollessaan kaukalossa, joten niiden elinikä on tosiaan useista kuukausista yli vuoteen. 

Onko älykiekko aina ”päällä”? Miten aktivoidaan uusi kiekko kun lentää katsomoon ja poistetaan vanha keräämästä dataa?

Kiekossa on pieni jännite koko ajan, mutta se alkaa lähettää signaalia vasta kun se on liikkeessä ja tuodaan kaukaloon. Sinänsä siis uutta kiekkoakaan ei tarvitse varsinaisesti aktivoida, vaan järjestelmä automaattisesti tunnistaa pelissä olevan kiekon ja lopettaa katsomoon lentäneen kiekon seurannan.

Onko kiekot miten merkattu? Pitää kai tietää mikä kiekko kerää dataa milloinkin?

Kiekot on merkattu Wisehockey-logolla, jotta niitä ei vahingossa sekoiteta normaaleihin kiekkoihin. Mutta järjestelmä on tosiaan rakennettu sillä tavalla automaattiseksi, että kenenkään ei tarvitse aktivoida käytettävää kiekkoa, vaan pelissä oleva kiekko tunnistetaan järjestelmän toimesta. Vain yhdestä kiekosta voi kerätä dataa samaan aikaan, joten toimitsijoilla olevat varakiekot tai katsomoon lentäneet kiekot ovat valmiustilassa, mutta eivät lähetä dataa järjestelmään.

Miten tunnistetaan tilastoihin kuka ampui kiekkoa? Eihän pelaaja siru voi tunnistaa mitä pelaaja tekee, esimerkiksi ampuu? Vai voiko?

Järjestelmä osaa tunnistaa pelaajien ja kiekon sirujen perusteella kenen hallussa kiekko on, kenen lavasta laukaus lähtee, yms. Tämä tosiaan vaatii kehittyneitä algoritmeja, ja järjestelmä myös oppii tarkemmaksi ja paremmaksi mitä enemmän pelejä on analysoitu. Tekoälyäkin hyödynnetään taustalla ja tulevaisuudessa on mahdollista analysoida asioita, joita ei ennen ole edes osattu ajatella.  

Mainitsit tekstissä, että kiekko herää eloon vasta kaukalossa… onko kaukalossa joku oma ”linkki” mikä  tunnistaa, rajaa alueen ja aktivoi? Kysytään vielä esimerkin kautta sama, entä jos hallin käytävällä tai hallin vieressä olevalla ulkojäällä pikku-Petteri ampuileekin löytämällään älykiekolla samaan aikaan liiga pelin kanssa? Mitä tapahtuu?

Menee ehkä vähän tekniseksi, mutta järjestelmään liittyy monta komponenttia, joilla toiminta varmistetaan. Hallin katossa on parikymmentä bluetooth-vastaanotinta, jotka ympäröivät kaukalon. Ne siis ottavat vastaan signaalin kiekon ja pelaajien siruista, määrittävät koordinaatit näille ja välittävät datan eteenpäin analytiikkasovellukselle. Osana analytiikkakerrosta on myös määritetty kaukalon koordinaatisto, johon nämä yksittäiset koordinaattipisteet ”piirretään”. Yksinkertaistaen näin siis tunnistetaan sekä kaukalossa olevat pelaajat että kiekko. Todellisuudessa taustalla on hyvin pitkälle kehitettyjä algoritmeja, joilla järjestelmä osaa myös tunnistaa erikoistapaukset ja raja-arvot. Esim. tuomarilla saattaa unohtua varakiekko taskuun, jolloin järjestelmä näkee jäällä kaksi kiekkoa, mutta pystyy kiekkojen käyttäytymisen perusteella melko nopeasti tunnistamaan, kumpi on pelissä käytössä oleva.

Sama koskee myös mainitsemaasi esimerkkiä. Jos pikku-Petteri ampuu lähellä kaukaloa älykiekkoa, järjestelmä saattaa kyllä vastaanottaa sen signaalin, mutta sillä ei ole mitään merkitystä tilastoihin, koska ks. kiekon datat jätetään automaattisesti huomioimatta. Siru aktivoituu liikkeestä eli useampi kiekko voi kyllä olla aktiivisena ja lähettää signaalia samaan aikaan, mutta jotta se huomioidaan järjestelmässä, sen täytyy olla myös a) bluetooth-vastaanottimien kantamassa ja b) määritetyn koordinaatiston sisällä.      

Onko datan käsittely ja muodostuminen ohjelman takana vai tekeekö ihmiset valmista kuinka paljon?

Datan käsittely on kokonaan automaattista. Ihmistä tarvitaan vain järjestelmän monitorointiin ja mahdollisiin tilastokorjauksiin.     

Onko suunnitelmia / ajatuksia jo sirujen kehityksestä tulevaisuudessa jääkiekon parissa?

Sinänsä sirujen kehitys ei ole niin kiinnostavaa, ehkä erilaisia sensoreita (kiihtyvyysanturit, yms.) voidaan jatkossa hyödyntää monipuolisemmin. Mutta kyllä merkittävin kehitys on nimenomaan järjestelmän analytiikkaominaisuuksissa. Kun jokainen hetki jäällä on tallennettu digitaaliseen muotoon, niin periaatteessa vain mielikuvitus on rajana mitä sillä voidaan tehdä. Tulevaisuudessa näen itse ison arvon valmennuksessa ja pelaajien kehityksessä. Unohtamatta tietenkään uusien ulottuvuuksien tuomista faneille.

 

Avointa Peliä – blogi

Marko Syrjälä

15.01.2020 14:51

Jaa artikkeli: