Yksi tehty Kerhon apina olkapäällä – sillä ei voiteta
1-4 (1-0, 0-2, 0-2)
5.43 Otto Latvala 1-0 (Michael Joly, Philippe Cornet)
Eilisen jälkeen oli tänään Pohjantähti areenassa monta aihetta juhlaan. Lauantai, IFK ja Otto Paajasen 500. ottelu SM-liigassa. Jos näillä ei syty kuumaan kiekkoiltaan, niin ei millään. Mutta niin siinä vain kävi, että kuudetta kertaa putkeen, oli Kerhon saldo yksi tehty maali varsinaisella peliajalla ja kun vastustaja lätkii samassa ajassa kiekon neljästi Kerhon nuottaan, ei sillä pisteitä heru jääkiekossa. Kerhon ainokaisesta tänään vastasi Otto Latvala ávauserässä ja IFK:n maaleista vastasivat Kasper Kotkansalo kahdesti toisessa erässä, kolmannenen erän maalit tekivät Jere Innala ja Teemu Tallberg.
Tommi Tikka, lauantain löylymestari
Vierailija IFK tuli Hämeenlinnan iltaan kovalla vauhdilla ja koitti pelästyttää eilen housut kintuissa yllätetyn kotijoukkueen. Vaan eri päivä oli tänään kun eilen ja Kerho ei ollut yllätettävissä. Kerholaisittain Tommi Tikka etunenässä lämmitti vierailijoita sillä seurauksella, että tuomareilla oli tekemistä, ettei mopot lähde keulimaan heti ekalla kympillä. Illan ensimmäinen jäähy vihellettiin Kerholle, Arto Laatikainen boksiin kampituksesta ajassa 3.05 ja alivoima pääsi heti testiin.
Alivoimalla ei Kerholla ollut oikeastaan minkäänlaista hätää, parhaalle maalipaikalle pääsi alivoimalla Markus Nenonen, joka katkaisi IFK-syötön ja oli karkaamassa läpi mutta kiekko pääsi karkaamaan ja läpiajo kuivui kasaan. Tällä alivoimalla myös Tommi Tikka näytti, ettei vanhoja muistella. Jere Innala piti ylivoimalla kiekkoa laidassa ja piti katseensa jaloissa. Tikka puski päälle ja kyllähän sen tietää mitä tämä yhtälö merkitsee, Ini puhalteli hetken jään pinnassa ja mietti mitä tapahtui kun Tikka jyräsi yli.
Kun Kerho oli alivoiman tappanut, nähtiin avausmaali. Sean Collins toi kiekon alueelle ja syötti Philippe Cornetille. Cornet jatkoi Michael Jolylle, joka passasi Otto Latvalalle. Latvala laukoi suoraan syötöstä ja IFK-maalia vartioinut Niilo Halonen oli yllätetty, hallin kattorakenteiden ihmetellessä räjähdystä. Avauskympin jälkimmäisellä vitosella ei maalipaikoilla juhlittu, Tommi Tikka kuitenkin sytytteli iltagrilliään aina kentällä ollessaan jokaisen vihellyksen jälkeen.
Kun erää oli pelattu 13 minuuttia, luisteli Arttu Pelli kohti omaa päätyä tavoitellen kiekkoa kulmauksessa. Pellin vyöllä oli kiinni vieraiden Sebastian Dyk, joka huitaisi vaarallisesti Pellilta jalat alta juuri ennen kulmausta, tästä Pelli nurin ja naama edellä laitaan mutta jäähyä tilanteesta ei tullut. Joel Janatuinen ja Otto Paajanen tuli tilanteeseen mukaan, ja seuraavaksi Janatuinen paiskoi Paajasta pitkin laitaa poikittaisella ilman jäähyä. Joten tässä puntit olivat tasan, mutta lämpö nousi nousemistaan.
Hetki tästä ja Sean Collins/Arto Laatikainen pääsivät hyökkäämään kahdella yhtä vastaan. Collins päätti kokeilla rannettaan, mutta tämän Niilo Halonen sai torjuttua ja 1-0 säilyi taululla. Ajassa 15.06 oli Kerhon vuoro kokeilla ylivoimaansa, Olli Palolan ottaessa kampituksesta kakkosen rikottuaan Antti Pihlströmiä. Mutta ei lähtenyt tänäänkään Kerhon ensimmäinen ylivoima uomilleen ja IFK:lla oli suht helppo työ purkaa kaikki tilanteet pois.
Seuraavaksi yleisöä lämmiteltiin Jere Innalan toimesta. Innala ja Michael Joly menivät IFK:n alueella kulmaan kiinni kiekkoon ja Innalan kyynärpää kopsahti Jolya kasvoihin. Tämä jäi tuomareilta huomaamatta ja huutomyrksy yleisössä oli valmis. Tilanteesta kuitenkin selvittiin ilman tansseja ja erä pelattiin loppuun suht siististi. Vielä yksi jäähy kuitenkin saatiin vihellettyä, Mario Grman sai kampituksesta jäähyn ajassa 20.00 ja toisen erän Kerho aloittaa siis alivoimalla. Avauserässä Eetu Laurikainen merkkautti 12 torjuntaa ja Niilo Halonen puolestaan seitsemän.
Tänään ei aikalisiä nähdä
Kuten mainittu, Kerho lähti toiseen erään alivoimalla ja tämän kotijoukkue hoiteli mallikkaasti ilman ongelmia. Alivoiman jälkeen oli selkeästi nähtävissä, miten molemmat joukkueet koittivat hyödyntää pidempää vaihtomatkaa ja kun kiekko saatiin kumman tahansa toimesta hyökkäysalueelle, pysyi se siellä pitkässä pyörityksessä ja vastustajaa koitettiin väsyttää. Tämä oli ehkä IFK:n etu, Kerhon pelatessa eilen Tampereella astetta rankemman ottelun.
Ajassa 29.56 sai sitten myös vieraat maalitilinsä auki. Kuten Kerhonkin avausosumaa, haastettiin tämäkin maali maalivahdin häirintänä, joka ei tuottanut tulosta ja peli oli 1-1 eikä kummallakaan ollut enää tälle illalle aikalisää käytössä. Maalin teki Kasper Kotkansalo viivalaukauksella, syöttöpisteet Jordan Schmaltzille ja Sebastian Dykille.
Maalin jälkeen nosti Kerho taas kierroksia vähän ylöspäin kiekollisessa pelissä ja tämä tuottikin tulosta erän ja ottelun ylitettyä puolivälin. Michael Joly ja Arttu Pelli pääsivät hyökkäämään kahdella yhtä vastaan, mutta Jolyn lättyä Pelli joutui hetken liian kauan ottamaan vastaan ja tila kävi liian pieneksi, eikä Halosen hanskakulmasta enää löytynyt tilaa. Ajassa 33.13 oli taas Kerholle luvassa ongelmia kun Jolyn maila napsahti IFK-peluria kypärään. Tästä korkea maila ja Kerhon kultakypärä istunnolle.
Nyt sai IFK ylivoimansa kohdilleen ja paikkoja alkoi syntyä, maaliin asti ei kiekko kuitenkaan tietään löytänyt, eikä vähiten Eetu Laurikaisen ansiosta. Laurikainen oli muurina ja tilanne pysyi edelleen tasoissa. Kun Jolyn jäähy loppui, sai Kerho hässäkän puolestaan Niilo Halosen vartioimalle maalille. Vihellyksen jälkeen sapelit kolisivat ja eniten kuumana kävivät Joly sekä IFK:n Otto Paajanen. Joly väänsi Paajasen niskalenkillä jäihin mutta tähän kovin kiima maalilla loppuikin, eikä jäähyjä ollut tarve jaella.
Seuraava kahdella yhtä vastaan tilanne tuli Matt Marcinewlle ja Joel Janatuiselle, tässäkin ylivoimahyökkäyksessä Kanadan passin omaava päätti kokeilla kutiaan, Marcinewin kuti vaan nousi hitusen yli etuyläsestä eikä kotiyleisö saanut kuin nostella pakaroitaan penkeistä, ilman juhlintaa.
Ja sitten se taas tuli. Vastustaja iskee illan toisensa ajassa 38.23. Jälleen asialla sama mies, Kasper Kotkansalo ja IFK siityi johtoon 1-2, tästä maalista syöttöpisteet Leevi Teissalalle ja Roni Hirvoselle. Maalin jälkeen alkoi hiipiä pelko ainakin joidenkin päähän, jäädäänkö taas yhteen tehtyyn maaliin varsinaisella peliajalla? Ja heti aloituksesta pääsi Eetu Koivistoinen vielä kirsikkana kakun päällä koittamaan puolittaisesta läpiajosta siirtämään IFK kahden maalin johtoon, mutta ei ollut Laurikainen yllätettävissä, vaan Edi koppasi laukauksen näyttävästi hanskaansa. Erätauolle lähdettiin vieraiden johtaessa ottelua 1-2, Eetu Laurikainen torjui toisessa erässä 12 kertaa ja Niilo Halonen selvisi kolmella torjunnalla.
Boksista ei pelejä voiteta, eikä yhdellä tehdyllä ilman boksia
Kolmas erä ei käynnistynyt, ainakaan oletettavasti Kerhon toivomalla tavalla. 33 sekunnin pelin jälkeen tuomittiin Michael Jolylle korkeasta mailasta kakkonen ja kotijoukkue oli heti taas erän alkuun alivoimaisena askissa. Mutta ei ole erien alkujen ylivoimat koskaan helpoimmat ja tälläkin kertaa oli IFK:n jalat vielä pukukopissa, eikä Kerholla ollut ongelmia purkaa tilanteita pois alueeltaan.
Erää oli pelattu viisi minuuttia kun Kerho tuli rytinällä Niilo Halosen maalille kanukkikentän voimin. Lopulta maalille ajoi Sean Collins kolaten Halosen jäihin ja tästäkös Miro Karjalainen kimmastui hakaten poikittaisella kaikkea mikä liikkui, tuomarit onneksi onnistui välttämään Karjalaisen viikatteet, tosin rytäkässä jäi huomaamatta antaa Mirolle boksia “puutöistään”. Ajassa 48.48 heilahti jälleen Jolylla korkea maila punaisen leirin kypärään ja Joly jäähylle. Ja vaikka ei tämä alivoima enää ollutkaan erän aluksi laskettava, ei saanut IFK oikein mitään aikaiseksi ja Kerho oli valmiina takaa-ajoon.
Muutama minuutti kun oli takaa ajettu, iski vieraat lopullisen niitin Kerhon rysään. Olli Palola toi kiekon alueelle, odotti ja odotti kunnes Kasper Kotkansalo nousi alueelle ja sai Palolalta nappisyötön. Kotkansalo laukoi ensin päin Laatikaista ja seuraavaan laukaukseen ei kerholaisista kukaan enää ehtinyt mukaan ja kiekko olikin maalissa. Vaikka Kotkansalo kiekon laukoikin, maalintekijäksi merkattiin Jere Innala, joka kansankielellä teki maalin perseellään. Nimittäin tästä ruumiinosasta Kotkansalon veto maaliin meni ja IFK johti 1-3.
Viisi minuuttia ennen loppua haki Kerho ahnaasti kavennusta. Michael Jolylle siunaantui IFK-pakkien tötöilystä maalipaikka mutta Niilo Halonen venyi kahdesti kiekon tielle ja lukemat säilyi ennallaan. Vihellyksen jälkeen läiskivät poikittaisilla IFK-maalilla toisiaan Tommi Tikka ja Miro Karjalainen, mutta Karjalaisella meni pupu pöksyyn (toimituksen oma näkemys) ja tilanne rauhoittui.
Nelisen minuuttia ennen loppua, pelasi Matti Tiilikainen köyhää ja rikasta. Tällä kertaa käteen jäi luu ja oltiinkin köyhiä. IFK tinttasi illan neljännen osumansa tyhjiin Teemu Tallbergin toimesta ja ottelun voittajasta ei enää ollut epäselvyyttä. IFK vei kolme pistettä mukanaan Stadiin loppulukemin 1-4. Viimeisessä erässä Eetu Laurikainen oli kiekon tiellä kolme kertaa ja Kerhon herätellessä takaa-ajoa, joutui Niilo Halonen enemmän töihin, torjuen 10 kertaa. Koko ottelussa Laurikainen 27, ja Halonen 19 torjuntaa.
Seuraavan kerran taistellaan pisteistä Kuopiossa KalPan vieraana ensi viikon keskiviikkona 29.9.
25.09.2021 21:43
Jaa artikkeli:
