Puhutko tolpille Emil Larmi?

Lahden (Lahen) hyppyrimäkien varjosta ilmestyi nuori poika Ahveniston harjujen juurelle maalivahdin varustekassia kantaen. Aivan rauhassa sai tulla, yhdeksän peliä myöhemmin ei tarvitse esittelyjä. Yhden päivän aikana nousi SM-Liiga joukkueen kokeneimmaksi maalivahdiksi ja edelleen syntymävuoden kohdalla lukee 1996! Mikä mies ja mistä tänne pölähti? Annetaan pojan itse kertoa…

Kerro vähän missä verkkareissa on liikuttu uran aikana?

-Kiekkoreippaan kasvatteja ollaan, siellä suunnalla on pelattu junnuvuodet. Viime vuonna olin A:n mukana ja päivää ennen kuin Mestiksen runkosarja alkoi, tuli käsky Heinolaan tuuraamaan yhteen matsiin. Siellä tuli sitten onnistuttua siihen malliin, että jäin sinne ja sain pelata loppukauden ykkösveskarin minuuteilla. Sitä kautta pääsin myös mukaan nuorten MM-ryhmään.

Tilastoissa on C-junioreissa jopa kolmosjoukkueessa pelejä, kerro lisää…

-Se on totta, B-junioreissakin pelasin vielä kakkosjoukkueessa, joten ei olla ihan eturivissä aina tultu. Mutta jossain vaiheessa onneksi työ alkoi tuottamaan tulosta ja onhan se iso fakta kun tulee onnistumisia niin motivaatiokin kasvaa todella paljon. A-junioreissa oli vielä yksi kokonainen kausi, kun loukkasin polven sivusiteen ja koko kausi meni ohi sen takia. Peli oli muuten Kerhoa vastaan…

Milloin Kerho tuli mukaan tulevaisuuden kuvioihin?

-Kauden päätyttyä se tuli kun alettiin miettimään tulevaa. Monen asian summahan se oli. Maisemanvaihto oli isona asiana ja sitten totta kai valmennus ja mahdollisuus haastaa ja saada peliaikaa oli yksi asia. Tiesin, että ei ole helppo paikka tulla, vaativa yleisö, mutta samalla halusin tuon haasteen, koska tiesin pystyväni sen hoitamaan.

Kun seuraa maneerejasi maalin suulla, niin on paljon samoja rituaaleja kuin Patrick Roylla aikanaan NHL:ssä. Tämän pohjalta on pakko kysyä, puhutko myös tolpille, kuten Roy teki aikoinaan?

-En puhu (naurua). Kyllä näitä on kerätty vähän sieltä ja täältä, mutta se on enemmän sellaista rentouden hakemista ja oman itsensä viihdyttämistä. Koska taikauskoinen en ole.

Onko kopissa vieruskaveri (Fredrik Grønstrand) samaa mieltä taikauskostasi?

-En ole vielä ihan varma, kun kaveri puhuu joka toisen sanan suomea tai norjaa ja joka toisen englantia. Ei vaan, mukava kaveri ja oikeasti ymmärtää pirun hyvin jo suomen kieltä.

Ketä sinulla on ollut esikuvina matkan varrella?

-Lahessa kun on pyöritty niin kyllähän siellä tuli seurattua läheltä Niko Hovista ja Antti Niemeä. Pelasin aikaisemmin Hovisen numerolla (32), mutta kun sitä ei saanut täällä (Riku Hahlin jatko oli vielä auki kun numeroa valittiin), niin valitsin sitten numeron, jolla Andy Niemi veti Pelsuissa (33). Sitten viime aikoina on kyllä tullut seurattua Saroksen Juusea. Kumminkin ei mikään hirveän pitkä, kuten en minäkään ja on meillä pelityyleissäkin jotain yhteistä. Ja mikäs seuratessa maalivahtia, josta tulee ihan maailman huippu vielä… jopa ennen minua.

Mites NHL ja maalivahdit siellä?

-Lundqvistin kiinnostaa, mutta vain pukeutumisen takia (Henrik Lundqvist, New York Rangers). Suomessa on niin paljon hyviä veskareita, ettei ole tarvinnut seurata muita. Pekka Rinne on yksi nimi siellä, kenestä tykkään myös.

Mites maalivahtivalmentaja Juha Lehtola, millaista on yhteistyö ollut? Huomaako, että Leksa on saanut ison osan koulutuksestaan Kanadassa ja maailmalla?

-Ensimmäisen kerran kun tavattiin ja alettiin tekemään hommia, niin oli mielenkiintoista huomata, kuinka paljon on tietoa asioista ympäri maailmaa. Silti on osannut ottaa kaikkialta vain parhaat palat. Todella kunnianhimoinen ja kerää tietoa, ettei meidän tarvitse mennä mutulla. Olen tykännyt todella paljon tyylistä.

Millaisia tavoitteita olet itselle asettanut?

-Kun tehtiin kolmen vuoden soppari, niin laitoin tavoitteiksi, että koko ajan menen eteenpäin, vaikka joutuisin syömään poppareita katsomossa. Ja kun sopimus on loppumassa, olen sarjan parhaita maalivahteja. Taas tälle kaudelle lähdin harjoituskauteen siitä, että ensin hankitaan luottamus omaan tekemiseen, sitten hankitaan luotto joukkueelta ja lopuksi, että hankitaan yleisön luottamus.

Mitäs nyt, kun kaikki tavoitteet on jo saavutettu?

-Nooh… hyvin on mennyt, mutta varmasti tulee myös vaikeampia jaksoja, jolloin mitataan sitten sitä tasaisuutta ja takaisin hyvälle tasolle nousemista. Edelleen pidän siitä kolmen vuoden päähän tavoitteesta kiinni.

Miten vietät vapaa-aikaa hallin ulkopuolella?

-Tyttöystävän ja kavereiden kanssa, ei mitään ihmeellistä. Hallilla tulee oltua niin paljon, ettei ole ongelma vapaa-ajan viettäminen.

Yllätyitkö kuinka paljon, että kauden avaukseen tuli käsky kumin eteen?

-No en oikeastaan, harjoituskausi meni niin hyvin, että valmiina oltiin tietyllä tapaa. Toki, jos miettii aikaa, kun tulin tänne niin silloin ajateltuna varmasti yllätys, siitä on kumminkin otettu aikamoinen hyppy.

Koska saatte tietää aina pelaavan maalivahdin?

-Päivää paria ennen keskimäärin.

Minkälainen hyökkääjä on sinulle paha vastustaja?

-Mitä arvaamattomampi se on, sitä hankalampi. Yrität lukea, mitä se tekee ja sitten se ei teekään sinne päinkään, niin se on sellainen haastava yhdistelmä.

Onko tällaisia tullut vielä vastaan tällä kaudella?

-Mä olen niin hirveän huono seuraamaan pelaajia kentällä, mutta odotetaan nyt jos pääsisi testaamaan Juhamatti Aaltosen, että osaako se mitään…

Opetteletko pilkkukisoihin ennalta pelaajien ratkaisuja?

-Jonkun verran Leksan kanssa niitä käydään läpi tai lähinnä Leksalta voi tulla vinkki jostain pelaajasta, mitä tykkää tehdä yleensä.

Nyt pääset valmentajan housuihin, jos olisit valmentaja, keitä pelaajia et laittaisi ikinä ampumaan rankkaria pelissä?

-Me ollaan ammuttu tosi vähän rankkareita treeneissä… (miettii pitkään) Mutta vastataan tähän Niclas Almari, ihan vaan sen takia, kun mäkin olen parempi ampumaan kuin se…

Tykkäät paljon pelata kiekolla, onko sinulla unelma tehdä maali?

-Kyllä on! Viime kaudella jäi Lempäälässä kymmenen sentin päähän. Mutta se vaatii kyllä tuuriakin ja vähän huonon pelin vastustajalta, ei niitä paikkojaan tule niin usein.

Tiedätkö historiaa Liigan ja HPK:n osalta asiassa?

-Sen tiedän, että Liigassa on tehty yksi maali maalivahdin toimesta. Huoltajamme poika Järvisen Mika oli tekijänä.

Kyllä, mutta Järä ei tehnyt sitä HPK:n paidassa, vaikka onkin Kerhon kasvatteja. HPK paidassa ainoa maalin tehnyt maalivahti on epävirallisten historian tietojen mukaan Kalle Salo (junioreissa). Joten voit yhdistää sitten nämä, kun paikka tulee.

-Jos paikka tulee, niin varmasti yritän, jospa kolmen vuoden aikana menisi sisäänkin.

TPS pelissä Ilkka Pikkarainen yritti psyykata sinua pelin aikana moneen otteeseen, miltä se tuntuu?

-Sehän on hienoa, jos joku huomaa, kun itse ei tiedä edes omaa olemassa oloaan. Naurattaa lähinnä, mutta jos joku veskari menee sekaisin tuollaisesta niin voi siirtyä kyllä biljardin pariin saman tein.

Avointa Peliä – Marko Syrjälä

Seuraava kotiottelu:

 

19.10.2016 07:06

Jaa artikkeli: