HPK:n 90-vuotisjuhlakauden kunniaksi tämän vuoden joulukalenterissa muistellaan menneitä!
Luvassa on niin pelaajien kuin kaukalon ulkopuolisten vaikuttajien haastatteluita.
Viidentenä vuorossa on niin pelaajana, valmentajana, markkinointipäällikkönä kuin toimitusjohtajanakin HPK:ssa vaikuttanut Risto Korpela.
Risto Korpela pelasi HPK:ssa kaikkiaan kuudella eri kaudella 90-luvun taitteessa. Pelaajana hän näki nousun takaisin pääsarjaan sekä ensimmäisen mitalin SM-liigatasolla.
Korpelan pelaajauran aikana ammatikseen pelasi käytännössä vain ulkomaalaisvahvistukset. SM-liigasta tuli ammattilaisarja vasta hieman Korpelan peliuran päätyttyä, 90-luvun puolivälissä.
– Kaikkihan on kehittynyt niistä ajoista, vaikka pelin perusfilosofia on sama. Siihen aikaan ei oltu ammattilaisia, paitsi tietenkin ulkomaalaiset, mutta esimerkiksi itse en pelannut missään vaiheessa ammatikseni. Se alkoi muuttumaan vasta siinä vaiheessa kun lopettelin omaa peliuraani.
– Sanotaanko, että noin 90-luvun puolivälissä taisi lähes kaikki jo pelata ammatikseen ja silloin SM-liigasta voidaan sanoa tulleen täysin ammattilaissarja.
Korpela on kulkenut pitkän tien Kerhossa ja hän on toiminut seurassa lähes jokaisessa mahdollisessa roolissa. 90-luvun lopulla hänestä tuli ensimmäinen markkinointipäällikön tittelillä työskennellyt henkilö HPK:ssa. Tämän jälkeen tie vei toimitusjohtajaksi.
– Lopettamisen jälkeen valmensin Teijo Räsäsen kanssa A-nuoria vuoden, mutta olin töissä muualla ja olin joukkueenjohtajana vuoden 1996 helmikuuhun. Hietasen Heikki silloin palkkasi minut markkinointipäälliköksi ja sehän oli ensimmäinen kerta, kun HPK:ssa oli tällaisella tittelillä joku töissä.
– 2001 keväällä Hietanen lähti liiton toimitusjohtajaksi, niin sitten siinä yhteydessä minut palkattiin toimitusjohtajaksi.
Monessa roolissa ehtii myös näkemään paljon. Pelaajauran osalta parhaimpina muistoina esille nousevat kevät -88 ja -91.
– Jos sitä lyhyttä ja vaatimatonta peliuraa miettii, niin siellä oli kaksi isoa juttua. Liiganousu keväällä -88 ja sitten tietenkin ensimmäinen mitali keväältä -91.
Vuonna 2001 toimitusjohtajaksi nousseen Korpelan ensimmäiset vuodet olivat seuran osalta pelillisesti uskomatonta tykitystä, joka huipentui mestaruuteen ja miehen itsensä laulamaan maammelauluun täpötäydellä Rinkelinmäellä.
– Toimiston puolella työskennellessäni tietenkin se mestaruus on jääyt mieleen ja oikeastaan se koko jakso ennen sitä, joka oli kyllä melkoista nousukiitoa koko ajan. Keväällä 2005 hävittiin taas kerran välierissä, niin tuli hieman hermostuttua ja sanottua, että laulan vaikka maammelaulun finaalissa, jos sinne asti joskus päästään ja sehän toteutui heti seuraavana keväänä.
Matka mestaruuteen ei kuitenkaan ollut helppo, sillä edellisellä kaudella seura oli tehnyt taloudellisesti huonon tuloksen. Tuo kausi ja siitä seuranneet kommentit kauden 2005-06 joukkueesta ovat jääneet mieleen.
– Ehkä se NHL:n työsulkukausi 2004-05 oli tietyllä tapaa yksi haastavimmista. Se oli meille taloudellisesti erittäin raskas ja se tiedettiin jo jouluna, että tästä kaudesta tulee vaikea. Meillä oli hieman ylikallis joukkue ja sitten kuitenkin hankittiin vielä Rostislav Klesla ja Mika Noronen. Mestaruutta haettiin isolla riskillä. Kausi päättyi pronssiin kylläkin, mutta taloudellinen tappio oli puolestaan erittäin suuri.
– Seuraavalla kaudella ei sitten ollut enää huipputshekkejä sun muita, niin muistan kun moni sanoi, että tällä joukkueella ei voi pärjätä. Mm. nuoret pelaajat kuten Jari Sailio, Petteri Wirtanen ja Juuso Hietanen olivat sellaisia pelaajia, joihin kukaan ei silloin vielä kiinnittänyt huomiota. Leinon Villenkin ura oli vasta alkuvaiheessa, mutta niin vain siitä hitsaantui mestaruusjoukkue. Moni pelaaja otti isoja askelia eteenpäin.
Korpela vertaa HPK:n ensimmäistä ja toista mestaruutta osittain keskenään. Kumpikaan joukkue ei lukeutunut ennakkoasetelmissa lähellekään mestariehdokasjoukkuetta.
– Lähtökohdat olivat samanlaiset, kun ei ennakkoon juuri kukaan odottanut mitään. Molemmat oli sellaisia hengen voittoja materiaalista. Tämä on tietenkin urheilun suola, että mikään ei ole varmaa ennen kuin pelit on pelattu.
Monet pelaajakaupat tehneenä Jokereiden kanssa tehty vaihtokauppa on jäänyt mieleen.
– Jokerit suursuosikkina päätti silloin aikoinaan aloittaa omat pojat -projektin. Kauden aikana tehtiin sellainen vaihtokauppa, että vaihdettiin Pikkari Virtanen Tommi Santalaan. Tuo vaihtokauppa meni hyvin putkeen Kerhon osalta. Miettinen – Santala – Somervuori -ketju teki myöhemmin tuhoisaa jälkeä Liigassa.
2000-luvun taitteessa HPK tuli tutuksi myös siitä, että se onnistui värväämään silloisesta divarista aivan kärkiluokan pelaajia kuten Timo Pärssinen ja Jukka Hentunen. Nykypäivänä tietoa on saatavilla erilailla kuin 20 vuotta sitten.
– Eniten on muuttunut se, että ei silloin aikoinaan esimerkiksi divarin pelejä kukaan muu seura juurikaan scoutannut. Lintumäen Harrin kädenjälki näkyi tässäkin vahvasti. Nythän on sellainen tilanne, että ei Mestiksessä, joista ei jotain tiedettäisi.
Samoihin aikoihin kun HPK onnistui hankkimaan kovia pelimiehiä divarista, tuli Rinkelinmäellä tutuksi myös kovat tshekkivahvistukset.
– Kerhoonkin tuli silloin tshekkejä useita ja heitä saattoi hankkia maajoukkuetason pelaajista. Nykypäivänä tämä on lähes mahdotonta.
Korpela oli muutaman vuoden poissa jääkiekon parista, mutta kun avautui tilaisuus lähteä JYPin toimitusjohtajaksi, ei kauaa asiaa tarvinnut miettiä.
– En nyt muutenkaan elämässä ajattele niin, että ei ikinä. Kaikki muuttuu ja kaikenlaista voi tulla eteen. Sellaista suhdetta jääkiekkoon ei jäänyt, että olisi automaattisesti se puoli nähty kokonaan.
– En tässä tapauksessa kauaa miettinyt, kun kyseessä oli JYP. Jossain toisessa tapauksessa olisin ehkä voinutkin sanoa kohteliaasti, että kiitos mahdollisuudesta, mutta tähän lähdin todella innolla mukaan. Toimintaympäristö ja yhteisö on mahtava ja olen viihtynyt erittäin hyvin.
Jyväskylä on monella tapaa hieman Hämeenlinnaa ja sen toimintaypäristöä suurempi paikka, mutta yhteilöllisyys on vahvasti läsnä myös Jyvässeudulla ja JYPin organisaatiossa.
– Kyllä uskallan sanoa, että vähintään samalla tasolla ollaan Hämeenlinnan kanssa. Toimintaympäristö on vähän isompi, kaupunki on hieman isompi ja tietenkin maantieteellisesti on hieman laajempi alue toimia.
JYP voitti Suomen mestaruuden kauden 2008-09 ja 2011-12 päätteeksi. Näiden lisäksi jäähallin kattoa koristavat viirit, joita ei ole yhdelläkään toisella suomalaisella seuralla.
– Jyväskylässä on ollut menestyksen vuosia ja viirejä kattoon nousi lyhyen ajan sisällä kaksi ja täytyy muistaa, että täällä on myös European Trophyn sekä CHL:n mestaruusviirit katossa, joka oli erittäin upea suoritus. Siihen kukaan muu ei ole Suomessa pystynyt.
Jokaisen haastattelun ohessa julkaistaan myös yksi vanha klippi. Se voi olla tietty suoritus, tai haastateltavan paras muisto.
Tässä hieman materiaalia kevään -88 noususta pääsarjaan!