Joulukalenteri #6: Aki Heino

HPK:n 90-vuotisjuhlakauden kunniaksi tämän vuoden joulukalenterissa muistellaan menneitä!

Luvassa on niin pelaajien kuin kaukalon ulkopuolisten vaikuttajien haastatteluita.

Kuudenen luukun takaa löytyy puolustaja Aki Heino.

Pienestä pitäen

Aki Heino pelasi HPK:ssa kaikkiaan 211 ottelua. Liigassa Heino edusti myös Pelicansia sekä Ässiä ja ulkomailla tutuksi tulivat uran aikana Ruotsi, Norja, Itävalta sekä Tanska. Heinon ensikosketukset jääkiekkoon tulivat korttelikiekon kautta.

– Totta kai HPK on pienestä pitäen ollut tärkeä. Heti joskus silloin kahdeksan vuotiaana tulin korttelikiekon kautta HPK:n toimintaan mukaan ja pitkä pätkä tuli oltua.

– Vähän ulkomaillakin olin, mutta täällä se pohja luotiin ja sain tästä ammatin 14 vuodeksi. Hienoja muistoja ja nythän ne muistot sieltä vasta alkaa tulemaan mieleen, varsinkin nyt juhlakauden aikana.

Tehokas alku uralle

Ensimmäisen ottelunsa Liigatasolla Heino pelasi kaudella 1996-97. Mies sai uralleen sellaisen alun, joka on jäänyt mieleen.

– Sellainen on jäänyt mieleen, että silloin nuorena poikana kun pääsin armeijasta pois, niin tein vielä samana iltana kaksi maalia A-nuorten pudotuspeleissä ja heti seuraavana päivänä ensimmäisessä Liigapelissä tein myös kaksi maalia. Se oli sellainen hieman erikoinen ja yllättävä alku kiekkoilijan uralle.

Jääkiekkojoukkueessa on kymmeniä henkilöitä ja mukaan mahtuu kaikenlaisia ihmisiä. Uraansa etenkin HPK:ssa mies muistelee hyvillä mielin.

– Kyllähän jääkiekko joukkueena on sellainen, että persoonia on pirusti. Joidenkin kanssa tulee paremmin toimeen ja joidenkin kanssa ei, mutta niinhän se menee siviilissäkin. Pääsääntöisesti on kyllä hyviä muistoja ja tällä hetkellä on Liigajoukkueen valmennusportaassakin hyviä ystäviä.

Tuulola & Honkanen

Kovimpana hyökkäysketjuna, jonka takana Heino on päässyt pelaamaan, mieleen tulee jokaiselle hämeenlinnalaiselle tuttu Miettinen – Santala – Somervuori. Tuolloin pakkiparina toimi Marko Tuulola.

– Ehkä hienointa jääkiekkoa pelattiin silloin 2000-luvun alussa ja silloin sain puoli kautta olla mukana sellaisessa ketjussa, jossa hyökkäyksessä viiletti Miettinen – Santala – Somervuori ja pakkiparina pelasi Marko Tuulola.

– Ulkomailla tuli sitten pelattua Honkasen Janin kanssa, joka on täälläkin tuttu pelaaja.

Uran jälkeen

Uran jälkeen jääkiekko unohtui Heinolta useaksi vuodeksi kun suuntana oli välittömästi työelämä, mutta palasi takaisin kuviohin mukaan, kun oma poika aloitti pelaamisen.

–  Elämä lähti tosi nopeasti käyntiin uran päätyttyä, kun tiesi että työelämään pitää siirtyä nopeasti. Myyntihommia olen tehnyt ja perhe-elämää tässä eletään. Kaksi lasta on ja vaimo pyörittää tanssikoulua. Sitten on musiikkihommia.

– Silloin kun lopetin, niin meni varmaan viisi vuotta etten seurannut jääkiekkoa ollenkaan. Oman pojan myötä sitten tulin takaisin jääkiekon pariin ja nyt olen 2011-syntyneiden vastuuvalmentajana, jossa riittää kyllä vipinää, kun on hieman alle 50 poikaa ja tyttöä mukana.

Viime vuosien aikana Heino lienee monelle tuttu musiikillisten taitojen myötä. Musiikki ja laulaminen on jollain tavalla tullut jääkiekon jättämän aukon tilalle.

– Sellaista pukukoppielämää en välttämättä aina kaipaa, mutta sellaista itsensä haastamista. Musiikki ja laulaminen on sellaista kun pääsee yleisön edessä esiintymään, ihan sama onko siellä sitten viisi vai 8000 ihmistä, kuten torilla taisi olla keväällä.

“Viimeinen maali”

Jokaisen haastattelun ohessa julkaistaan myös yksi vanha klippi. Se voi olla tietty suoritus, tai haastateltavan paras muisto.

Uran viimeiset pelit HPK:ssa Heino pelasi kaudella 2003-04. Viimeiseksi maaliksi HPK:n paidassa jäi lokakuussa tehty osuma JYPiä vastaan.

06.12.2019 07:58

Jaa artikkeli: