Avointa Peliä – Nummelan chrisprongeri

Avointa Peliä: Jos saat ennakkotietona haastateltavasta tiivistyksen, että ”leuat ei väsy ja jutut ei lopu”, niin haastattelijan työn lähtökohta on aika hyvän värikäs. Kun lähdet tunnin päästä haastattelusta pois, mietit vain, että vaikka pipon tupsu heiluu reilusti yli kahden metrin korkeudessa, niin kyllä voi olla jalat kaverilla hienosti maassa ja asenne pelkkää sympaattisuutta ja aitoa rehellisyyttä herättävä. Vanha totuus on, että kypärän remmi kiinni ei nöyristellä ja ilman kypärää ollaan ahkeria ja nöyriä. Tässä on selvästi kävelevä ja luisteleva esimerkki sellaisesta ihmisestä. Paljon toivottu haastattelu on tässä ja nyt. Hyvät lukijat, Miro Karjalainen – Rinkelinmäen talonmies, olkaat hyvät!

Sinulla löytyy mielenkiintoinen trio juniorivuosilta, kun C-junioreissa Blues, B-junnuissa Jokerit ja A-junioreissa HIFK. Ei varmaankaan ihan arkipäivää kehäkolmosen sisäpuolella. Kerro miten tähän tilanteeseen päädyit?

Onhan tässä oltu tällainen kiekkokiertolainen jo junnuvuosina kyllä. HIFK:iin oli kyllä aikaisemminkin yritystä, kävin niin C- kuin B-junnuissakin siellä tryout leirillä kauden alussa, mutta molemmilla kerroilla sanottiin, että on omasta takaa samantyylisiä pelaajia, joten ulkopuolelta ei nyt tarvita. B-junnuissa pääsin vasta toisena vuotena Jokereihin, ensimmäisen vuoden pelasin EKS:ssä. Sitten kun sain varauksen Dallasiin, niin sain HIFK:in kanssa samaan aikaan kolmen vuoden sopimuksen Liigan kanssa. Jolloin tuli sitten päästyä myös punaiseen paitaan.

Pelasit ns. kakkosjoukkueissa C- ja B-junioreissa. Törmäsitkö suomalaiseen valmennusongelmaan, pienet menee niin perkeleesti ja isokokoiset tippuu myöhässä olevan koordinaation ja motoriikan takia joukkueista? Eli ei anneta aikaa kehitykselle? Tämä asiahan oli yksi linjanvetoja, kun Ruotsissa vuosituhannen vaihteessa kehitettiin valmennussysteemiä. Jokainen voi katsoa tuloksia NHL:n puolelta tällä hetkellä, kun joka vuosi tuntuu tulevan uusia pehmeästi liikkuvia isokokoisia pakkeja naapurimaasta.

Kyllä, tiedän tarkalleen mitä tarkoitat. Mutta omalla kohdalla on pakko sanoa, että itse olen saanut kyllä aivan pirusti aikaa, neuvoja, auttamista ja kaikkea mitä loistavilta valmentajilta voi saada. Herrat Kari Haakana, Markku Kyllönen ja Sami Tervonen on pakko mainita nimeltä ja kiittää isosti siitä mitä heiltä on saanut.

Peliaikaa ja vastuuta saa myös kakkosjoukkueissa erilailla ja mikäpä kehittäisi enemmän?

Minähän pelasin C-junnuissa vielä hyökkääjää, sitten valmentaja sanoi loppukaudesta, että joko katsomoon tai pakkiin! Ja kun hirveä halu on ollut aina pelata, niin menin sitten pakkiin. EKS vuosina pelasin samalla kaudella, niin B2, B1 ja miesten pelejä, joten kyllä pelatakin sai paljon ja onhan se parasta!

Oletko muistanut Antti Pennaselle mainita, että sinulla on myös hyökkääjän vaistot edelleen selkäytimessä?

Niitä vaistoja ei ole tainnut olla näkyvissä ikinä, olin se nelosketjun laitahyökkääjä, joka meni laidasta läpi.

2014 on jäänyt varmasti hienona vuotena mieleesi. Dallas Stars varasi sinut viidennellä kierroksella, 135. pelaajana organisaatioonsa. Tuliko puskista vai oliko ollut puhetta etukäteen?

Kyllä Kari Takon (Dallasin scoutti) kanssa asiasta puhuttiin muutaman kerran ja soiteltiin. Viesti oli se, että jos olen vapaana vielä viimeisillä kierroksilla ja yllätyksiä ei tule, niin on mahdollisuus, että varaavat. Mutta, että se tuli jo viidennellä kierroksella oli todella iso yllätys.

Siitä kahden kauden jälkeen sait AHL sopimuksen, kerro siitä lisää?

Lähdin nuorten leirille Dallasiin ja leirin jälkeen ilmoitettiin, että olisi mahdollisuus jäädä ja tehdä AHL sopimus. Jo siinä vaiheessa oli selvää, että pelipaikka olisi ECHL liigassa. Pieni kaukalo ja kovempaa peliä, sopi minulle vallan mainiosti, joten erittäin mielelläni jäin ja halusin jäädä sinne pelaamaan.

Millainen sarja ECHL on?

Todella kova! Oikea työmiesten sarja, pelkkiä rämäpäitä täynnä. Monet sanovat, että on tappelijoiden hautausmaa, varmasti pointti löytyy, mutta joka joukkueessa oli jätkiä mitkä on vetänyt NHL:ää. Joka joukkueesta lähti pelaajia ylös AHL liigaan. Eli kyllä siellä oli myös niitä taitavia kavereita.

Kuulostaa siltä, että henkisellä puolella varmasti koeteltiin ja kasvettiin paljon sillä kaudella?

Todellakin, jos oikein muistan, olin koko sarjan viidenneksi tai kuudenneksi nuorin pelaaja parikymppisenä.

Nuori ja eurooppalainen… taisit saada erikoishuomiota alusta alkaen?

Kyllähän maalin edessä aina sai kuulla eurooppalaisuudesta. Ja siellä on kovassa se luulo, että eurooppalaisilla ei ole samaa tahtoa ja luonnetta kuin heillä. Sitä mitattiin alusta alkaen ja ensimmäisessä pelissä piti pudottaa heti hanskat ja näyttää, että kyllä löytyy. Taisi olla myös tervetuloa Liigaan tyylinen perinne.

Saitko itsesuojeluun vinkkejä paikallisilta alan ammattilaisilta vai oletko ns. itse oppinut alan niksejä? Kylmä fakta on kumminkin, että rapakon takana ison kaverin pitää pelata kuin iso kaveri. Siellä arvostus sitä pelin osaa kohtaan on vähän eri tasolla kuin täällä.

Sellaiset koko ikänsä näissä talkoissa viihtyneet Zach Bell ja Corbin Baldwin antoivat kyllä todella paljon hyviä vinkkejä ja neuvoja. Sellainen herra kuin Jeremy Yablonski oli aikanaan neuvonut Zachia ja nyt sain nauttia niistä neuvoista eteenpäin.

Miten päädyit HPK:hon ja Hämeenlinnaan Idahon maisemista?

Joulun tienoilla alettiin olemaan viesteissä ja tuli esille, että täällä olisi mahdollisuus, jos kiinnostaa. Rapakon takana on sellainen ongelma sopimusten kanssa, että joukkueet tekevät sopimukset todella myöhään, jopa vain viikkoa ennen sarjan alkua. Täältä taas olin kuullut Pennasen valmennuksesta todella paljon hyvää, laskin että kehityksen kannalta olisi todella hyvä vaihtoehto. Luotin myös niin paljon itseeni, että tiesin kovalla työnteolla murtautuvani pelaavaan kokoonpanoon. Nyt on helppo sanoa, että pirun hyvä ja fiksu päätös.

Kaksi vuotta lisää oranssia aikaa tuli kirjoitettua alle lisää…

Kun jatkosopimusta tarjottiin, niin viisi päivää mietin hyviä ja huonoja puolia. En löytänyt yhtään syytä miksi pitäisi vaihtaa. Täällä on kaikki hyvin ja peli menee koko ajan eteenpäin. Oli todella helppoa jäädä. Kaksivuotinen oli positiivinen yllätys, se tuo kumminkin sellaista tukea ja turvaa, ei tarvitse olla koko ajan tuli perseen alla.

Pelisi on ottanut isoja steppejä kauden aikana eteenpäin, mitä näet kehittymisen lähteenä?

Perustekemisen laatu! Kaikki lähtee siitä, nyt on luulot tiputettu ja näytetty faktaa. Ja kun itse ne tajuaa ja huomaa tekemisen kehityksessä, niin motivaatio on aivan tapissa tehdä lisää duunia. Aerobisen kanssa tiesin olevan tekemistä, mutta kuinka huonolla tasolla mentiin ennen, se oli kumminkin yllätys. Ruokavalio toinen iso steppi, en koskaan elänyt pelkällä roskaruualla. Mutta olihan se kaukana huippu-urheilijan ruokavaliosta. Tulin kesällä rinkiin mukaan niin vaaka naukui 109,9 kg. Silloin kyllä ilmoitettiin erittäin äreästi, että alas ja reilusti. Otin opikseni ja nyt mennään 99,5 – 101 kilon välillä. Voit kuvitella, että jalka liikkuu pikkuisen erilailla. Toinen mitä on itsestä huomannut niin, ei halua palata yhtään niihin vanhoihin tapoihin, haluaa vain mennä oppien kanssa eteenpäin ja jatkaa kehittymistä isosti.

Vanha totuushan on että vain alle sata kiloiset juoksevat lenkkiä, ovatko pururadat silti tulleet tutuksi?

Kyllä minä olen kuntopyörä ukkoja, saan sykkeet pysymään paljon paremmin hallinnassa fillarin selässä, kuin lenkkipolulla ja onhan se kropallekin paljon säästeliäämpää.

Tuleeko mediaa seurattu paljon? Mitä mieltä olet siitä, että sinusta on tehty ”sikaileva” pelaaja mediassa? Onhan sinulla jopa neljä kahden minuutin jäähyä tällä kaudella.

Jonkun verran tulee seurattua, mutta ei mitenkään ihmeen tarkasti. Niin… minä tiedän mitä teen ja se on mun homma jäällä. Toiset tykkää ja toiset vihaa. En voi sille mitään. Hoidan omat duunini ja sillä selvä.

Joko vastustajat ovat myös huomioineet sinut? Tuleeko enemmän kommenttia kuin ennen?

Kyllä väitän, että rauhoittava vaikutus on ollut nähtävissä jo välillä. Kommenttia tulee kyllä koko ajan ja sehän on vain hienoa. Mulla on sellainen hyvä ominaisuus, että kun olen vähän uuno välillä, niin jos vastustaja yrittää sanallisesti sivaltaa liian ovelasti, niin edes välttämättä tajua sitä. 

Tiedätkö mikä ero on spontaanilla ja ei spontaanilla tappelulla Liigan sääntöjen mukaan? Liigan kurinpidon linjauksen mukaan, jos olisitte Jonnen (Virtanen) kanssa aloituksessa mennyt kulmaan kiekon kanssa, nyhjännyt siellä kolme sekuntia, tönäisseet toisianne, niin pelikieltoa ei olisi tullut! Koska olisi ollut spontaani pelitilanne tappelu silloin. Mikä ero? Ei mikään.

En edes tiedä. Kyllähän peli vie ja pelissä tapahtuu. Kaikki liittyy käynnissä olevaan peliin. Sanotaan näin, että kuka herää aamulla ja päättää, että tänään minä tappelen? En minä ainakaan!

Vaikka osa ei voi käsittää koko keskustelua, niin haluan kaivaa vielä vähän. Ihan sen takia, että ihmiset ymmärtäisivät paremmin mitä siellä oikeasti tapahtuu. Kerro TPS pelin tapahtumista..

Pelihän oli erittäin intensiivinen koko ajan. Huutelua puolin ja toisin, sekä hyviä taklauksia myöskin. Juuri sellaista kun pelin pitääkin olla. Mutta ilmassa oli selviä vaaroja, jostain törkytaklauksesta tai ylilyönnistä. Niissä voi sattua paljon pahemmin kuin poikapaineissa. Jätetään ne meidän väliset keskustelut tarkemmin pois, mutta molemmat tiesi mitä mahdollisesti tuleman pitää ja rehti kaksinkamppailu oli lopputuloksena.

Teillä oli 33 sekunnin kaksinkamppailu, minkä molemmat halusi voittaa. Samaan aikaan teillä oli iso kunnioitus toista kohtaan? Oletko samaa mieltä ja mitä sanoitte toisillenne kun tuomarit tuli väliin? Syy miksi haluan tämän esille, on se, että tulee varmasti monelle yllätyksenä…

Asiahan on juuri noin. Jäällä totesimme, että hyvä duuni ja käytävällä näytimme peukkua molemmin puolin.

Missä on tavoitteesi pelaajana?

NHL! Se on ollut aina unelma, sitten siitä tuli tavoite. Matkahan on helvetin pitkä, se on selvä ja voi olla ettei ikinä sinne pääse, mutta se on ja tulee aina olemaan tavoite. Sen eteen teen kaikkeni.

Oletko taikauskoinen, löytyykö tapoja ja tottumuksia paljon?

Kyllähän niitä löytyy ja paljon, jopa liikaa tuntuu välillä. Erikoisimmat on varmaan: tasan 45 minuutin päiväunet, ei minuuttikaan enempää tai vähempää. Alkulämmittelyn jälkeen aina energiajuoma. Maila erkataan ennen peliä aina vaihtoaitiossa ja Tuulolan Eetun pitää alkulämmittelyssä taklata mut kerran pleksiin. Kopissa annat kivet aina täysin samassa järjestyksessä…

Löytyykö kopista haastajia edes sinulle tässä asiassa? Kuulin myös, että viihdyt hallilla pelaajista kaikista eniten?

En kyllä ole ainakaan huomannut. Toki en tiedä kuinka huomattuja on meikäläisen jututkaan? Tuokin pitää paikkansa, useasti en jaksa aamu ja ilta treenien välissä edes lähetä kotiin vaan jään pukuhuoneen sohvalle päikkäreille.

Löydätkö varusteet normaalituotannosta vai pitääkö tuolle rungolle (200cm) tilata jo räätälöityjä varusteita?

Housut tarvitsee teettää, niissä ei muuten mitta riitä. Luistimet on toinen, mutta siihen saattaa vaikuttaa myös tuo kohtalaisesti kasvanut jalankoko 49. Muuten pärjää hyvin perusvarusteilla.

Kenellä on pukukopin huonoimmat jutut?

Larmihan meikäläisen jo kerran jossain haastattelussa mainitsi, mutta nimetään prinsseiksi sitten asiassa Friman ja Vesalainen. Sen verran monta kertaa ovat jätkät kopissa jo meikäläisen huumorintajua ihmetelleet, kun minua naurattaa kaikki, että pidetään sitten oma itsensä vielä piikkipaikalla.

Pystyykö Liigassa rungollasi enää taklaamaan puhtaasti?

Kyllä se vaikeaa on. Minulla on korkea peliasento ja vaikka kädet olisi alhaalla ja vartalossa kiinni, niin vaara, että osuu päähän, on ikävä kyllä todennäköinen. Ja niitä ei saisi tulla, kuten Jukurit ja Ilves pelissä kävi, olivat virheratkaisut minulta.

Osataanko Liigassa ottaa taklauksia vastaan?

Aika huonosti. Täällä on jotenkin ihmeellistä, että kun olet syöttänyt, niin ei olla enää valmiita ottamaan taklausta vastaan. Jenkeissä sieltä tuli joka kerta joku, aina! Täällä kohistaan, että puskista törkytaklaus, vaikka pelkästään sillä, että pelaaja olisi ollut valmis taklauksen vastaanottoon, niin ei olisi tapahtunut mitään. Selänkääntäminen on myös käsittämätön asia, pelaaja on jäähyn takia valmis riskeeraamaan uransa ja terveytensä? Ei ymmärrä.

Mitä muuttaisit Liigassa?

Nyt heitit pahan, saankohan minä edes sanoa tähän mitään? (naurua) Mutta mailalla pelaamiseen ilman kiekkoa ja huitomiseen toivoisin tarkennusta. Sitä voisi vähentää Liigassa selvästi.

Tuomaritkin ovat selvästi huomioineet teikäläisen omissa pelikeskusteluissaan. Sen verran nopeasti tulevat nykyään viereesi seisomaan pelikatkoilla?

Kyllä vain, aika nopeasti sieltä tulee, että rauhoitu vähän tai kyllä ne pärjäävät siellä keskenään kommentteja, mutta se on heidän duunia ja ennaltaehkäisyä omalla tavallaan. Mikä on mielestäni pelkästään pirun fiksua.

Somessa ja mediassa on koettu, että sinut on heitetty kauden aikana valmentajan puheissa ”bussin alle” pariin otteeseen. Koetko itse samoin?

En todellakaan koe! Pennasella on tapa puhua suoraan, mikä on pirun hienoa. Nämä muutamat tilanteet mistä nämä jutut ovat lähteneet, on ollut helppo nostaa oma käsi ylös jälkeenpäin kun on tilanteen nähnyt uudestaan. Ei mitään järkeä omassa toiminnassa, vaikka silloin tuntunut hyvältä idealta. Näistä opitaan.

Kuinka kova somettaja olet?

Seuraajana ja stalkkaajana aktiivinen, mutta päivittäjänä pirun laiska. Naureskelen muiden jutuille, mutta omia päivityksiä tulee todella harvoin tehtyä.

Onko pelinumerolla #38 joku tarina?

Eipä ole. Kun tulin tänne, niin ilmoitettiin, että numerosi on sitten 38. Sanoin, että tämä selvä. Ennen olen vedellyt nelosella, vitosella ja kutosella. Nyt vedetään sitten, ei niin peruspakin numerolla. Tässä ei ole taikauskoa, vähän sama kuin maila, kunhan on lapa, tuppi ja erkkaa, niin hyvä on.

Mitä tapahtuu kun Pennanen sanoo nimesi kesken voittomaalikisan?

Sitten tehdään maali! Vaihtoehtoja on tasan kaksi ja vain toinen on harhautus… 

 

-Avointa Peliä – Marko Syrjälä-

07.02.2018 14:31

Jaa artikkeli: