Avointa Peliä: Miehet maskien takana

Kauden päätyttyä tilanne on kuin pokeri pelissä, kortteja saa vaihtaa halutessaan. Onneksi tässä pelissä uusia kortteja saa myös valita, ei tarvitse luottaa pelkkään jakajaan. HPK:n maalivahtivalmentajalla Juha Lehtolalla on kauden kynnyksellä käsi valmis – ja samalla ihan kesken. Neljän suorassa löytyy myös aikamoinen jokeri. Vanhoja ei ainakaan maalin suulla nähdä, ikähaarukka Kerhon maalivahdeilla on tällä kaudella 23–18 vuoden välissä.

20190921, HÄMEENLINNA, HPK vs. HIFK, HPK:N JOONA VOUTILAINEN (#83). Kuva: Veli-Matti A. Pitkänen

Kerro Leksa prosessista, kun kausi päättyy ja tehdään tietynlainen inventaario tilanteesta ja siitä, että miten jatketaan ja mitä halutaan. Mitkä olivat teidän näkemykset, tarpeet ja halut tilanteesta?

Seuralla on vahva ajatus siitä, että seuraan halutaan urallaan eteenpäin haluavia pelaajia. Budjetti on taas sitten toinen pääty, joka määrittelee tilannetta ketä voidaan saada tänne. Ideaalitilannehan on se, että halutaan tänne nuori ja hemmetin hyvä maalivahti. Kilpailutilanne oli myös yksi iso ajatus prosessissa.

Kävimme itse asiassa aika paljonkin maalivahteja läpi, sitten iski vallitseva tilanne ja maalivahteja alkoikin olemaan tarjolla todella paljon. Tämä taas antoi meille lisäaikaa pallotella tilannetta.

Päädyitte todelliseen jokerikorttiin, yllätysnimeen. Daniel Lebedeff…

Daniel on mielenkiintoinen tapaus. Hän on nuori, silti tavallaan kokenut. Pelannut ison yleisön edessä. Pelannut perustasolla pitkään hyvin. Potentiaalia ottaa se seuraava askel, huippu on vasta edessä. Tätä kautta erittäin hyvä kilpailutilanteen luoja Vodelle. (Joona Voutilainen)

Aika paljon on tullut kiekkoa seurattua. Mutta nyt tuli sellainen nimi eteen, kun sopimus julkaistiin, että ensimmäinen ajatus oli… minkämaalainen hän on. Tuliko sinulle tutkan ulkopuolelta vai oliko tuttu nimi kun ensimmäistä kertaa kuulit?

Kyllä on rehellisesti sanottava, ettei ollut. Mutta sitten alettiin kääntämään kiviä ja paljon. Hänellä on kumminkin nuorten maajoukkue taustaa, kesäisin harjoitellut Jukka Ropposen kanssa, siellä taas on meikäläiselle paljon tuttuja. Joten näin alkoi tieto lisääntymään.

Tunnet hyvin sarjat rapakon takana missä Lebe on pelannut. Kerro vähän niistä hämäläisille?

Kyseessä Pohjois-Amerikkalainen Yliopistosarja. NHL:ssä pelaavista n.30 % on pelannut jossain vaiheessa yliopistojääkiekkoa USA:ssa, kaudesta riippuen. Ikähaarukka pelaajilla laaja, 18–24 vuotta, jopa nuorempia nähty. Tavallaan kasvattajasarja isompiin ympyröihin, mutta koulutus iso bonus samalla.

Millaisesta maalivahdista on kyse ja miten lähdet hiomaan hänen kanssaan yhteistyötä sekä kehitystä?

Hänellä on paljon nykykiekkoon vaadittavia ominaisuuksia, rapakon takana pelataan paljon jään kautta ja sen huomaa, että sitä on hiottu. Se on erittäin tärkeä ominaisuus, miten liikut esimerkiksi tolpalta tolpalle. Kyseessä on isokokoinen maalivahti, jatketaan sen työstämistä, että kokoa pystytään käyttämään hyväksi jokaisessa tilanteessa. Samaa työstetään Voden kanssa myös aktiivisesti.

Asento Lebellä on leveä ja pienestä kaukalosta on jäänyt tietynlainen kiekollisen haastaminen torjuntatyöhön. Näitä hiotaan, asentoa kapeammaksi sekä rennommaksi, jotta seuraava siirto olisi reagoitavissa nopeammin. Mitä kiekollisen haastamiseen tulee, niin ainakaan leveässä kaukalossa ja nykykiekossa en usko siihen tapaan. Kiekollisen puolesta emme pysty päättämään laukooko vai syöttääkö. Tämän takia ei saa olla liian kiekko keskittynyt.

Sivusit jo Voutilaista edellisessä vastauksessa, mitä hänen kanssa on agendalistalla?

Tuon isona olemisen lisäksi, asentoa ja sijoittumista. Kuinka paljon vastaan ja ollaanko asennossa, missä pystytään torjumaan hyvin kaikenlaisia kuteja. Ei painoteta liikaa esimerkiksi vain matalia laukauksia. Jos mennään vaikka viisi vuotta taaksepäin, maalivahdit tulivat melkein aloituspisteille vastaan ja alkoivat peruuttamaan siitä. Miksi ei olla siellä missä halutaan torjua, eli maalivahdin alueen kaarella koko ajan valmiina? Katsotaan siellä mitä tulee ja reagoidaan sen mukaan, koska edelleenkään emme pysty päättämään mitä kiekollinen vastustaja tekee. Malttia.

20190918, HÄMEENLINNA, HPK vs. SAIPA, HPK:N JOONA VOUTILAINEN (#83). Kuva: Veli-Matti A. Pitkänen

Alkukesästä julkaistiin jo yhden 18-vuotiaan maalivahdin sopimus. Aleksi Seppälä tuli Pirkanmaalta tänne, kun tilastoja katsoi, niin ei voinut olla kiinnittämättä huomiota nuoren miehen raameihin. (198cm ja 101 kg)

Suora panostus tulevaisuuteen. Aleksin kohdalla olimme kyllä nähneet klippejä A-junioreiden maalivahtivalmentaja Aleksis Virtasen kanssa ja jotain herrasta vähän puhuneetkin, mutta tähän signaali tuli kyllä isosti Toivolan Mikalta. Torjumiskyky ja raamit on olemassa, nyt isosti töitä ja seuran arvoja, niin saadaan niitä askelia otettua.

Hänellä on nyt ensimmäinen kerta mahdollista keskittyä täysillä jääkiekkoon. Hän käy akatemian jäillä aamuisin hiomassa tekniikkaa, siihen päälle extra fysiikat, oheisharjoittelut, kehonhuollot, ruokavalion kuntoon laitot, oman seuran harjoittelut etc. Kuten jo sivusin, nyt harjoitellaan kovasti, myöhemmin on vasta pelikuorman aika.

Mitä mieltä olet itse kokonaisuudesta ja ”neljästä jätkästä kädessäsi”?

Seuralle erittäin hieno tilanne. Nuoret omaksuvat asioita nopeammin, kehitysaskeleita sitä kautta myös nopeammin mahdollista ottaa. Töitähän on aivan h… edessä, se on ihan fakta, mutta sen takia täällä ollaan. Vodella ensimmäinen kausi takana ykkösmaalivahtina, Lebe tuo siihen loistavan kirittäjän ja täydentää sen duon. Aallon Tumelle (Tuomas) saadaan miesten pelejä yhteistyöseurasta Forssasta, mikä todella tärkeää hänen kehityksensä kannalta. Ja Aleksi tekee duunia ja kehittyy tässä meidän lähellä A-junioreissa ja akatemiassa.

 

Avointa Peliä – blogi

Marko Syrjälä

30.09.2020 15:50

Jaa artikkeli: