Avointa peliä: “Etelä-Suomen kuuluisimmat lonkat”
”Tules ny ihan ite kertomaan” on yksi loistava tarina suomalaisessa jääkiekossa, tähän kun lisätään maalivahti jolla on oikeasti kokemusta siitä kun ”porukkaa on kuin Kooveen maalilla”, niin meillähän on aika hyvät lähtökohdat alkaa turinoimaan asiasta ja asian ympäriltä. On hienoa huomata, että haastatteluun saapuu vaikeasta alkukaudesta huolimatta, silti erittäin iloinen ja päättäväisen oloinen maalivahti Jere Myllyniemi.
Aloitetaanpa maalivahdin toiveiden mukaisesti nopealla sarjalla heti alkuun, jotta saadaan hyvä lämpö, ennen syvällisempiä kysymyksiä…
Parasta maalivahtina?
“Voitot”
Huonointa maalivahtina?
“Tappiot”
Miksi maalivahti?
“Hienot varusteet :)”
Esikuvat?
“Toskala, Tammi, Roy ja Brodeur”
Tärkein maalivahtitilasto?
“Päästettyjen maalien keskiarvo per peli”
Nyt voin ampua jo täysillä… Miten tiivistäisit alkukauden?
“Alkukausi on ollut vaikea, enemmän alamäkiä. Hyviä jaksojakin ollut, mutta ei tarpeeksi. Sarjan alussa heti tuplapeli, edellisestä kahden pelin setistä oli kumminkin aikaa yhdeksän kuukautta, joten alitajuntakin teki omaa hommaansa. Ympäristö uusi, maalivahtivalmentaja uusi, nämä mitkään ei vaikuta peliin suoranaisesti, mutta on iso osa tätä suurta kasvuprosessia. Sen voin sanoa käsi sydämellä, että kukaan ei ole pohtinut asioita niin paljon kuin minä ja edessä on töitä paljon ja sitä kautta oma peli kehittyy varmasti.”
Loukkaannuit viime kaudella ja olit pitkään sivussa.
“Kyllä, alkukaudesta tuli vahinkojen summa ja oma pelaaja jyräsi päälle ja polvi loukkaantui siinä. Huilasin vähän aikaa ja sen jälkeen palasinkin muutaman pelin, kunnes Tampereella oli pakko ensimmäistä kertaa uralla sanoa valmennukselle, että nyt ei pysty. Kaikki ei ollut kunnossa, kivut äityivät niin koviksi. Lisätutkimuksissa reidestä löytyi luumustelmia ja edessä oli pitempi huili. Samalla kertaa lääkäri otti puheeksi jo pitkään vaivanneet lonkat, oli ollut parempia ja huonompia päiviä, mutta niihin niin sanotusti turtui, koska ei ole maalivahtia jolla lonkat olisi oireettomat. Lääkäri sanoi, että voidaan odottaa tai hoitaa ne samalla huililla, kumminkin olisi edessä, oli lääkärin tyly tuomio. Lonkat putsattiin samalla ja näin saatiin sinne lisäaikaa pelihommiin.”
Mikäs nyt on tilanne?
” *koputtaa puuta* Kivut ovat olleet pois, siinä mielessä ihana tilanne. Kaikki liikkuvuudet ovat paremmat kuin ennen remonttia. Eli kaikin puolin hyvä tilanne, vahvistamista vaatii toki vielä, mutta sitä pitää nyt tehdä koko uran ajan, se ei lopu koskaan. Mäkelän Ronin (fysioterapeutti) kanssa olemme tehneet paljon juttuja niin lonkkien kuin muunkin kropan kanssa. Tietotaito niin kuntoutukseen kuin kropan muuhunkin kehitykseen on huikea kaverilla, ollut todella iso apu.”
Missäs vaiheessa alkoi Hämeenlinna olemaan kompassin suuntana?
“Tammikuun lopulla aloimme ensimmäisen kerran neuvotella asioista. Koko ajan oli tiedossa, että Juusen suunnitelmat selvitetään ensin. Olisiko ollut helmi-maaliskuun vaihteessa kun kaikki selvisi ja saimme tehtyä sopimuksen loppuun.”
Kerro vähän tuosta asioiden pohtimisesta, eli henkisen puolen työstä?
“Se on todella iso osa tätä huippu-urheilua. Välillä tuntuu, että Suomessa henkistä puolta saa käyttää tai puhua vasta kun on asiat huonosti. Miksi? Sanotaan vaikka näin kuvainnollisesti, että on ihan sama vaihdetaanko valmentajaa tai puolijoukkuetta. Olemme silti ihan samalla paikalla taulukossa. Edelleen olemme samojen kysymysten äärellä. Itse joudumme selvittämään sen mihin olemme itsemme laittaneet. Työsulkukaudella olin vuorollaan TuTon ja Lekin matkassa kun NHL veskarit Niemi ja Pavelec pelasivat työsulkukauden takia Lahdessa. NHL kun alkoi, niin olikin meikäläisen jatkettava siitä. Kyllä tässä on koettu kovia ennenkin ja oma kova työ on ainoa mikä kantaa eteenpäin.”
Maalivahdit ovat aina outoja, kuinkas outo sinä olet?
” *naurua* Olen kyllä pyrkinyt karsimaan kaikki pois…”
Et siis puhu tolpille, kuten esikuvasi Patrick Roy?
“…en enää, kun ne eivät vastanneet minulle ikinä. Toki jotain on, mutta näen enemmän keskittymisenä ja tapana ottaa lämpöä kroppaan. Mutta kun tuo puhuminen tuli esiin, niin itsekseni kyllä höpöttelen maskin alla.”
Eli mikrofonilla maskissa voisi saada hyvää aineistoa?
“Hyvästä en tiedä, mutta materiaalia kyllä. Se on sellainen itsensä hereillä pitämis keino, eli korostuu varsinkin pelissä missä tulee vähän vetoja.”
Miten tuo höpöttely toiseen suuntaan, psyykataanko veskareita Liigassa?
“Aika vähän, KooKoosta yksi yritti tällä kaudella. Oli tosin saanut aikanaan yhden Kärppä veskarin pakan täysin sekaisin höpöttelyllään, mutta kyllä nyt yritys oli aika huono.”
Jos sen verran kaivan itsestäni tuomarikopin psykologia esiin ja väitän, että sinua kiinnostaa uran jälkeen maalivahtivalmennus niin olenko väärässä?
“Kyllähän tässä on monta erilaista maalivahtivalmentajaa tullut nähtyä, jokaiselta saanut jotain mukaan aina. Nämä taustat ja omat pelit, kaikki mitä tässä on tullut tehtyä, nähtyä ja koettua, niin kyllä minä koen vahvasti, että jos en hyödynnä niitä eteenpäin niin olisi ollut vähän niin kuin hukkaan heitettyä aikaa.”
Marko Syrjälä
13.11.2015 11:22
Jaa artikkeli:
