Avointa Peliä – Erikoistilanteet ja niiden maailma

Erikoistilanteet ja niiden merkitys. Niistä puhutaan paljon. Onko kyseessä fysiikkaa vai kemiaa, kuinka pieniin palasiin asiaa voidaan pureskella.  Onko kyseessä loppuun kaluttu luu vai yhä uudestaan ja uudestaan uusia makuja irti antava peliruhon osa? Nauhuri pöydälle ja lounas HPK:n päävalmentaja Antti Pennasen kanssa on hyvä tapa selvittää asioita.

(Haastattelu on tehty 13.10.2017, eli ennen Sport, Ässät ja KalPa pelejä.)

Miten ylivoima pelaaminen on kehittynyt ja mistä hyvä ylivoima koostuu?

Kokonaisuutena erikoistilanne ennen kaikkea alivoimapelaaminen on mennyt aivan helvetisti eteenpäin viimeisinä kolmena neljänä vuotena aikuisten sarjoissa. Nykyään hyvä ylivoima lähtee kyvystä purkaa kova prässi. Niin hyökkäysalueella kuin myös haun aikana, jolloin paine tulee vielä useampana aaltona. Muutamia kausia sitten ylivoimaa pelattiin vielä sovituista kuvioista tehokkaasti, enää se ei ole tehokkain tapa. Alivoimat oppivat niin nopeasti puolustamaan näitä valmiita kuvioita, että tehokkuudet on laskenut selvästi. Jos peilataan vaikka meidän harjoitteluun, niin kyllä voi sanoa, että se vanhan ajan ylivoiman harjoittelu seisovasta tilanteesta on jäänyt vähemmälle. Nyt on prässin purku ja siitä nopeasti pelaamalla harjoitellaan enemmän. Mutta tämä kuviokeskeisyys on tiukassa, sen huomaa pelien aikana pelaajien valinnoista. Kun on pelattu 15 vuotta sitä ylivoimaa kuvion kautta, niin se on selkäytimessä syvällä. Kuviot tuovat tietyllä tavalla turvaa pelaajille. Enemmän se turva saisi tulla hyvän rakenteen kautta ja se pitää olla totta kai kunnossa.

Millaisia ominaisuuksia hyvältä ylivoima pelaajalta tarvitaan?

Tapauskohtainen asia, pakki aloittaa maalinteon omalla laukauksellaan, se ei todennäköisesti tee sitä maalia suoraan, mutta aloittaa sen. Joten kiekko pitää saada maalille. On oltava hyvä laukaus.  Viivassa pitää olla hyvä liikkumaan, jotta saa etsittyä niitä väyliä maalille ja syötöille. Sitten ympärillä olevilla pelaajilla pitää olla laukausuhka, mutta vielä täydellisempää, että myös syöttöuhka. Esimerkiksi Patrik Laine, onhan se veto jäätävä, mutta siellä on myös se pelisilmä siirtää kiekkoa toiselle, mikä tekee uhkasta vielä vaikeamman puolustaa. Sitten on vielä maalinedustapelaaja, hyvä silmä-käsikoordinaatio, pelitaito ja sellainen yhteistyön arvostaminen. Maskin tekeminen, vaikka ei siitä tehopistettä olisikaan tulossa itselle. Maskipelaamisesta on pakko nostaa Liigan ja NHL:n valtava ero tässä asiassa. Täällä ollaan maskissa kyllä kun veto lähtee, mutta käännytään pois ennen kuin kiekko on maalilla. Nykypäivänä veskarit ovat niin loistavia, että tuo riittää heille kiekon nappaamiseen. Rapakon takana siellä ollaan maalivahdin edessä loppuun asti. On olevinaan pieni asia, mutta pirun iso pelin sisällä.

Heitä joitakin Liigasta tuttuja pelaajia, ketkä pelaavat mielestäsi erittäin kovalla tasolla ylivoimaa?

Niitä on monia, mutta Teemu Eronen tulee nyt ainakin mieleen viivapelaajana, joka on eritäin hyvä siinä. Sakari Manninen on sellainen, jos olisi viime kaudella ollut meillä tehokkaampi ylivoimalla, niin pelaisi tällä hetkellä varmasti vieläkin kovemmassa sarjassa.

Sitten alivoiman kimppuun, mistä palasista alivoima rakentuu?

Sehän on taktista peliä suhteessa vastustajaan. Ainakin meillä ajatellaan niin, että pelataan näin koska vastustaja pelaa näin ja näin. Jokaisen pelaajan pelaaminen muuttuu, vastustajan mukaan. Onko ohjuri uhka vai one timer keskellä, onko siivelläkin vielä suora laukaus uhka, näitä sitten paloitellaan kuka hoitaa kenetkin. Mutta siinäkin pitää lukea missä tasossa siipi ampuja on. Jos jää selvästi niin sanotusti ylös, niin se jätetään vapaaksi ja on maalivahdin mies. Joskus painopuolen hyökkääjän tehtävä on paineistaa pyörittäjää sellaisesta kulmasta (yläpuolelta), että joutuu kiekollisena rystyn puolella. Jos se siitä heittää sen rystyllä viivaan, niin saa heittää. Miten pohjasta tulevat pelit puolustetaan? Siihenkin vaikuttaa vastustajan kätisyydet. Kuka hoitaa mitäkin missäkin tilanteessa. Miten paine annetaan ja koska. Näitä mietitään ja muokataan pirun paljon. Myös karvaustilanteita muokataan vastustajan mukaan. Näihin asioihin reagoidaan, myös usein ottelun aikana.

Kuten sanoit, että alivoimaa pelataan suhteessa vastustajaan. Mutta pelataanko ylivoimaa lainkaan suhteessa vastustajaan? Haetaanko sieltä etuja tai yllätyksellisyyttä?

Se on varmasti valmentajasta kiinni, me ollaan siirrytty kyllä siihen, että ”ota se peli mikä siellä on tarjolla” ajatteluun, hyvä rakenne tukee pohjalla. Ja olen sitä mieltä, että se on tuonut paljon hyviä asioita meidän ylivoimaan. Monia tapoja on tietenkin. Läheltä maalia ja alle sekunnin haltuun otolla tai suoraan syötöstä ne maalit kuitenkin tehdään.

Mikä merkitys on vastustajan maalivahdilla? Sovitaanko ylivoimalla esimerkiksi, että kaikki vedot ammutaan patjojen yläpuolelle, koska perustorjunta-asento on maalivahdilla kumminkin perhonen, jolloin jää on yksinkertaisesti täysin peitossa. Onko ohjaaminen nykyään todennäköisempää ilmasta kuin jään pinnasta, koska ilmassa olevaa mailaa ei pysty niin tehokkaasti sitomaan?

Osa pelaajista haluaa tietoa miten vastustajan maalivahti pelaa ja kyselee asiasta siitä Lehtolan Juhalta (HPK:n maalivahtivalmentaja). Maalivahdin jäähän meno on paljon kiinni siitä miltä tasolta veto lähtee, mutta kyllä pääsääntö on, että maskillinen veto ammutaan ylös. Ja sitten kun tulee tilanteita, missä on pakko ampua ilman maskia, niin tavoite on ampua siten, että kiekko tulee uudestaan peliin. Eikä suoraan sinne räpylään. Silloin taas matalat laukaukset ovat toimivampia, koska maalivahdit eivät pysty patjoilla ottamaan kiekkoa kirjaimellisesti kiinni.

Ohjureissa on paljon kiinni kulmasta mistä ammutaan, mutta kyllä ilmasta ohjaus on tehokkaampi, koska siinä pystytään ohjaamaan sekä alas, että ylös. NHL:stä on sellainen tilastotutkimus tehty, että otettiin kymmenen parasta veskaria ja kaikille sata laukausta, eli tuhat vetoa yhteensä. Torjuntaprosentti laukaukselle kuljetuksesta tai paikaltaan (ei suoraan syötöstä), mikä ei osu matkalla mihinkään, eikä ole maskia oli 99 %. Kun taas laukauksissa, joka osuu matkalla johonkin ja on maski niin prosentti putosi 84 %:iin. Niin iso ero siinä on nykyään huippukiekossa. Maalivahdit pilaavat monta hyvää suunnitelmaa.

Laukausten blokkaaminen on nykyään jo suorastaan taidetta. Onko blokattu laukaus blokkaajan hyvyyttä vai pakin huonoutta?

Se on kyllä mennyt todella paljon eteenpäin. Nykyään melkein on jo kyse siitä, että pakin pitää pystyä nöyrtymään, jos on linjalla, niin ammu sitten maalista ohi. Sieltä se voi tulla vielä peliin uudestaan. Tyhmintähän on pamauttaa päin sitä ensimmäistä pelaajaa. Kypsyys taas tuo sen maltin, että nähdään, että nyt on linjalla ja ratkotaan ongelmaa, miten se saadaan siitä ohi. Mutta hyvillä pakeilla jää vähemmän matkalle ja vähemmän hyvillä enemmän.

Onko viivasta vai syvältä pelattu ylivoima tehokkaampi tapa pelata?

Kyllä pohjasta pelattu luo vaarallisemmat paikat. Syöttö maalinkulmalta keskelle tai takatolpalle, onhan ne pirun vaarallisia pelejä. Tietenkin vedot ja maski ja ripari pelaaminen on myös tehokasta.

Jos vastustajan ylivoima on murhaavassa kunnossa tai siellä on erittäin kokeneita pelaajia, niin vaikuttaako se alivoiman aktiivisuuteen, tuleeko arkuutta?

Lähtökohtaisesti ei pitäisi vaikuttaa, mutta jos paine puretaan helposti ja joudutaan juoksemaan, niin siinä vaiheessa tilttaamisen mahdollisuus kyllä kasvaa.

Tukitoiminnot on yleinen termi, pura termiä lukijoille..

Yksin ei tule valmista, tarvitaan apua. Vaikka viivasta vedon jälkeen, pitää tietää mihin pelaajat ovat menossa. Rakenne kunnossa, kenellä on mikäkin vastuu. Kiekko pomppaa johonkin, jokaisella pelaajalla on oma vastuualueensa, millä pyritään siihen, että olemme yhä uudestaan ensimmäisenä kiekolla. Maskipelaaminen on iso tukitoiminto. Ihannetilanne on, että meillä on maalin edessä kiinteä maski ja ylempänä liikemaski. Meillä ykkös juttu on, että maalilla ollaan maskissa loppuun asti. Tässä yksi pointti, mitä ei usein edes mietitä. Koska maalivahdin näkökenttää peittävä pelaaja tekee myös syöttömaskia, eli vaikeuttaa maalivahdin seuraamista myös syöttöjen aikana. Esimerkiksi juuri ylivoimalla lähtevä poikkisyöttö neliön läpi, jos maalivahti ei siitä näe, niin onhan siinä iso etu.

Paljonko ylivoima ja alivoiman onnistumisprosentit pitäisi olla hyvässä joukkueessa?

Joka neljännestä pitäisi ylivoimalla tehdä, eli 25 %. Tai sitten kun kulkee, niin kulkee niin kuin Jokereilla. Siellä on varmaan 60 % se ylivoima tällä hetkellä. Alivoimalla se pitää olla varmaan siellä 85–90 % paikkeilla. Ylivoiman ja Alivoiman yhteenlaskettu prosentti, kun on lähellä 110 % niin on hyvällä mallilla.

Tietyt pelaajat kantavat suurempaa vastuuta ylivoimalla, kuinka paljon pelaajalla pitää olla tai saa olla tehopisteitä ylivoimalla hankittuna kokonaispisteistä, jotta tasapaino pelin tehokkuudessa säilyy? Vai voiko vielä Liigassa pelata ylivoiman erikoismiehiä, jolla ylivoima kulkee, mutta 5-5 peli ontuu?

En ole muuten tuota ikinä laskenutkaan. Mutta ei voi olla voittavassa joukkueessa. Kyllä jokaisen pelaajan pitää pystyä pelaamaan 5-5 peliä tietyllä tasolla. Ihan nopealla tuntumalla on varmasti NHL:ssä paljon isompi luku kuin täällä. Mutta kyllä sielläkin Ovetshkin ja kumppanit vetävät myös tasaviisikoin hyvällä tasolla. Jos näin ei olisi, on nopeasti miinus merkkinen pelaaja. 

Tilastot, nuo mielenkiintoiset faktan ja kysymysmerkkien lähde… Olette Liigassa kolmantena alivoimatapoissa, prosentilla 91,94 %. Ylivoimassa luku on 13,64 %. Joka pilkottuna kotikaukaloon 9,68 % ja vieraissa 23,08 %, herättää jo vähän ihmetystä…

Oho, kyllä vain, alivoimasta tiesin, että meille ei montaa maalia tehty. Ja data vahvistaa sitä kyllä. Kyllä minä tuosta ylivoimassa näen nuorten pelaajien kohdalla sellaisen asian, että vieraissa on kumminkin jotenkin rennompi pelata. Kotona on paineita, odotuksia ja tuttuja enemmän katsomossa. Ei saisi vaikuttaa, mutta silti jollain tavalla inhimillistä.

Montako maalipaikkaa pitäisi yhden ylivoiman aikana pystyä luomaan?

Vanha totuushan on, että neljästä huippupaikasta pitäisi tehdä yksi maali ja kahdeksasta kakkossektorin maalipaikasta yksi maali. Kyllä yhden ylivoiman aikana pitäisi se viisi maalipaikkaa luoda. Mutta kyllähän se jokaisessa ylivoimassa huippupaikan luominen on vaikeaa.

Vaikuttaako kaukalon koko ylivoimapeliin, saako joku joukkue kotikaukalosta etua tähän? Ja vieläkö vanha uskomus, että erätauon jälkeen ylivoima ei kulje niin hyvin, pitää paikkansa?

Kyllä kaukalon koko muuttaa asioita, varsinkin isoimmat kaukalot Kuopiossa ja Kouvolassa. Kyllä se huomioida pitää aina. Ja en tiedä miksi, mutta kyllä se aina erätauon jälkeen on tahmeampaa, jostain syystä.

Mihin suuntaan olette ylivoiman harjoittelua vienyt?

Hakuja olemme treenannut erilaisia ohjauspelejä vastaan, niin kuin aina. Sama hyökkäysalueella, erilaisia painepelejä vastaan. Yhdeksän kymmenestä meillä lähtee siitä paineen taposta. Paikallaan pyöritystä ei harjoitella juuri lainkaan. Aloituksista suoria pelejä harjoitellaan myös. Tavoitteena on, että pelaaja pystyisi pelaamaan nopeammin paineen alla ja omaksumaan sen, että ota se peli mikä tarjolla, älä säädä, koska muuten on taas paine päällä hetkessä. Ylivoimalla pitää myös pystyä kamppailemaan.

Alkukaudesta katsomoon näkyi, että ylivoimalla syöttöjen laatu ja nopeus oli pirun alhainen. Samalla myös ns. junnuvirheiden määrä oli todella iso. Allekirjoitatko tämän ja sen, että jo näiden kehityksellä ja vähentymisellä olette päässeet paljon eteenpäin? Sivuten vaikka siihen mainitsemaasi alkukausi kontra viisi viimeistä peliä.

Kyllä, perustekemisen laatu on oikea termi. Tuolla joukkueessa moni pelaaja siirtyi aikuisten peleihin. Vaatimustaso on ihan eri tasolla. Eihän hyville pelaajille tule tuollaisia virheitä, laatua pitää pystyä tuottamaan, siinä mitataan pelaaja.

Oletko tyytyväinen siihen kuinka paljon sinulta löytyy joukkueesta ylivoima- ja alivoimataitoa tällä hetkellä?

Olen kyllä. Eihän sitä liikaa ole, mutta on ihan tarpeeksi. Tottakai paremmin pitää pystyä pelaamaan, se on selvä. Mutta vaikka omaat ylivoimaan taitoa, niin ensimmäiseksi pitää pystyä pelaamaan myös 5-5 peliä, jotta pääset ylipäätään kokoonpanoon. Jos et pysy temmossa mukana tai kamppailemaan, niin eihän sellaista pelaajaa voi ottaa kokoonpanoon kaikkiin peleihin, saati sitten pelkästään ylivoimalle.

Tästä liput seuraavaan kotimatsiin

Avointa Peliä – Marko Syrjälä