Avointa peliä: Henkinen korkeakoulu – loukkaantumiset rehtorina
Tapasin pelaajan jonka meriittilistalta löytyy maaotteluita 16-, 17-, 18- ja 19-vuotiaista. On nuorten olympiakulta vuodelta 2012, Euroopan nuorten olympiafestivaalien voitto vuodelta 2013. Useampia kapteenisto valintoja niin seurajoukkueessa kuin maajoukkueissakin. Liigaakin on päästy jo haistamaan yhdeksän ottelun verran viime kaudella. Päivästä toiseen sitä kovaa työntekoa, itsensä potkimista kohti omia tavoitteita sekä unelmia. Näinhän se pitäisi mennä! Mitäs sitten kun joku muu potkiikin sinua, kaikki ei menekään kuin elokuvissa ja askeleet kulkevat taaksepäin?
HPK-puolustaja Markus Haapanen istuu vastapäätä käsi kipsissä, viime viikolla leikattu sormi siirsi tammikuussa edessä olleen armeijan aloituksen, on tehnyt umpioikeakätisestä loistavan vasurin ja on kasvattanut otsan yksisarvista riittävästi. Pinttyneelle hielle haiseva sanonta, urheilija ei tervettä päivää näe, on ottanut sinusta aika vahvan niskalenkin?
“Onhan tuo yksi tapa asiaa ilmaista. Kyllähän se siltä tuntuukin, viime kaudella meni vasemmasta polvesta kaksi kertaa sivusisäside. Jälkimmäiseen kertaan helmikuussa, sitten loppui kausikin. Tällä kaudella kesä meni vielä kuntouttaessa polvea. Juhannuksen jälkeen omatoimisella pääsin jo treenaamaan täysillä, eli silloin oli kaikki kunnossa.”
Liigan alkaessa kävit kääntymässä Lempäälässä?
“Kyllä, kun liigarinkiä supistettiin, niin lähdettiin Santerin (Vuoti) kanssa Mestistä tahkoamaan Lekin riveihin. Muutama treenipeli siellä ja sitten tulikin tieto, että Lekillä on liikaa ns. lainamiehiä. Palasin sitten Kerhon A-junioreihin, josta piti lähteä myöhemmin takaisin Mestikseen kun byrokratian rattaat ovat narskuneet tarpeeksi.”
Käytit sanaa ”piti”… mitä tapahtui?
“A-junioreiden treeneissä tuli lämäri, joka otti kimmokkeen jostain ja suoraan oikean käden etusormen sivuun. Siitä kuviin ja tuomio, että poikki on! Lääkäri päätti, että paranee ilman leikkausta, 6-8 viikkoa tuli penalttia silloin. Seiska-viikon kohdalla otettiin uudet kuvat ja odoteltiin takaisin kehiin pääsyä, mutta lääkäri ilmoittikin, että sormi on luutunut päältä, mutta ei alta! Siitä sitten leikkaukseen, joka suoritettiin Lahdessa. Käsikirurgi poisti pehmytkudosta, laittoi metallia ja ruuveja, sekä otti lonkasta luuta, joka siirrettiin sormeen auttamaan luutumista.”
Mikäs on nyt ennuste?
“Nyt odotellaan pari viikkoa lähinnä lonkan takia, sitten taas pidetään kuntoa yllä luistelemalla ja tekemällä kaikkea mitä pystyy. Tammikuun 22. päivä olisi nyt se hetki, kun pääsisi täysillä takaisin kehiin. Leikkaus kesti 2,5 tuntia ja kirurgin sanojen mukaan leikkaus meni hyvin.”
Nyt taitaa tulla vähän sitruunamehua haavoihin, pahoittelut siitä jo etukäteen… Oletko koska viimeksi saanut pelata ehjän kauden?
“Nii-i… taitaa olla kuule C-junioreissa.”
Henkinen puoli on varmasti ollut todella kovilla näinä aikoina, miten itse olet asioita kokenut?
“Aivan totta, on ollut hemmetin vaikeita aamuja. Ei olisi kiinnostanut lähteä hallille sitten yhtään. Varsinkin nämä päivät, kun kuulee negatiivisia uutisia, että tulee takapakkia, niin silloin on kyllä muutama päivä todella vaikeaa oleminen.”
Olet varmasti joutunut käsittelemään paljon näitä tunteita, miten ne käännetään vahvuudeksi?
“Tästä touhusta tykkää vaan niin paljon, että se tieto, koska pelataan, taas ajaa huonoinakin aamuina ylös sängystä hallille tekemään asioita hyvin. Ja pakkohan siihen uskoa, että tämä kääntyy vielä. Senkin on varmasti opettanut, ettei tule enää kitistyä ihan pienestä, arvostus tiettyjä asioita kohtaan on kasvanut todella paljon. Kumminkin nyt puhutaan asioista mitkä paranee.”
Voiko nyt sanoa, että teet kaiken vähän vasemmalla kädellä?
“Oli muuten alussa sitten todella vaikeaa, nyt menee jo aika mallikkaasti kaikki, ihmeellisesti sitä ihminen tottuu ja oppii.”
Meinaatko jatkaa helmikuussa vasurina?
“Varmaankin jatkan! (naurua) Mutta siitä voisin ainakin pitää kiinni, että Eetu (Tuulola) voisi jatkossakin sitoa meikäläisen luistimien nauhat kun menen jäille.”
Mitäs odotuksia sinne ensi vuodelle kun olet taas kehissä?
“Kyllähän se Liiga / Mestis on, muutamassa Mestiksen treenipelissä näki sen, että hyvin pysyi vauhdissa mukana ja oma peli ei ollut selviytymistä, vaan siellä pystyi oikeasti pelaamaan. Mutta toiselta kantilta ajateltuna on ihan sama missä pelaan, kunhan pääsen pelaamaan. Sitä odotan kaikkein eniten. Ja jos joku on varmaa, niin se, että tulen nauttimaan joka ikisestä vaihdosta aivan älyttömästi!”
Marko Syrjälä
03.12.2015 11:00
Jaa artikkeli:
