Urheilun Blogi: Lapsivaiheen valmennusosaamisen kehittäminen (Visa Pesonen)

Kohti kansallisesti ja kansainvälisesti kestävää toimintaa – Lapsivaiheen valmennusosaamisen kehittäminen

Tiistai-ilta klo 17.00: Kourallinen valmentajia saapuu ennalta määrättyyn luentotilaan, jossa on alkamassa koulutustilaisuus. Valmentaja valitsee koulutukseen osallistumisen, oman joukkueensa harjoituksiin osallistumisen tai viikon ainoan vapaaillan perheensä kanssa viettämisen välillä.

Kouluttaja luennoi koulutuksen aiheesta, jonka jälkeen pienen tauon jälkeen koulutettavat siirtyvät jäähalliin seuraamaan demoharjoitusta, joka on koulutusillan toinen osa. Demoharjoituksen jälkeen jääharjoitus puretaan yhdessä ja noin 20.30 koulutus on ohi. Koulutuksesta saattaa jäädä mieleen jokin mielenkiintoinen keskustelu luennosta tai joitakin harjoitteita, jota mahdollisesti kokeillaan tulevissa harjoituksissa. Koulutuksessa opittujen asioiden jalkautuminen joukkueiden arkeen tapahtuu vaihtelevasti.

Edellä mainittu tiistai-ilta on normaali koulutustapahtuma monessa jääkiekkoseurassa. Myös HPK:ssa kyseinen malli oli käytössä vuosia. Koulutusten vaikuttavuus jäi usein pieneksi ja huomasimme, että koulutukset veivät valmentajien voimavaroja, vaikka tarkoituksena olisi tuottaa valmentajille lisää energiaa ja osaamista. Koulutusillan lähestyessä valmentajat joutuivat uudelleenjärjestämään tai perumaan harjoitukset, jotta pääsevät mukaan koulutukseen tai järjestämään muut elämän menot, koska viettävät yhden lisäillan jälleen jääkiekon parissa.

Kaudella 2023–2024 aloitimme uuden kouluttamisen mallin rakentamisen. Pyrkimyksenä oli rakentaa jatkuvan oppimisen malli, jossa koulutustoiminta olisi jatkuvasti läsnä. Tavoitteena oli jalkauttaa uusia HPK:n painopisteitä, säästää valmentajia kouluttamisesta johtuvasta lisäkuormasta, saada lisää vaikuttavuutta koulutuksiin sekä mahdollistaa laadukas ja mielekäs harrastus eri ikävaiheen lapsille. Jääkiekkoliiton ja Haaga-Helian ammattikorkeakoulun räätälöimässä Kehittäjäakatemiassa saimme Valmennuspäällikkö Sami Saurenin kanssa hyvää oppia valmennuskoulutukseen liittyen.

Koulutustoimintaa rakentaessa pidimme tärkeänä, että koulutukset tulevat valmentajien ja joukkueiden luokse heidän omiin harjoitustapahtumiinsa, jossa koulutuksen tulee pyrkiä sopeutumaan joukkueiden toimintaan. Samalla kirkastimme ajatusta siitä, mitä tavoitteita missäkin ikäluokassa valmentajillemme laaditaan. Emme odota, että aloittavan ikäluokan valmentajat osaavat ensimmäisen koulutusjakson jälkeen suunnitella harjoituskokonaisuuksia haluamamme taustateorian mukaisesti, mutta vanhemmissa ikäluokissa valmentajat pyrkivät rakentamaan harjoituksia siten, että harjoittelu olisi mahdollisimman tehokasta ja siirtovaikutus lopputuotteeseen eli pelaamiseen olisi mahdollisimman suurta.

Tätä kirjoittaessa kolmas noin kuukauden mittainen koulutusjakso on päättymässä. Syyskuussa joukkueet harjoittelivat kiekossa pysymistä esimerkiksi suojaamisen ja ohittamisen, kolmiopelaamisen sekä monipuolisen kiekonhallinnan keinoin. Lokakuun aikana keskityimme luistelemiseen sisältäen esimerkiksi monipuolista luistelua sekä suunnanmuutospelaamista. Marraskuussa HPK on halunnut kiekkoa, joka pitää sisällään puolustamiseen liittyviä asioita, kuten keskustasta puolustamista, irtokiekkopelaamista tai nopeaa kiekon riistämistä. 

Yksittäinen koulutusjakso sisältää hieman teoriaa. Suosittelemme valmentajia suorittamaan aiheeseen liittyvän jääkiekkoliiton verkkokurssin, etsimme aiheeseen sopivia artikkeleita tai podcasteja sekä esittelemme koulutettavan aiheen ydinkohdat. Tämän jälkeen siirrämme ydinkohdat käytäntöön esimerkkiharjoitusten avulla.

Kuukauden jakso sisältää painopistealueen valmentamista, siten että painopistealueen harjoittelu korostuu kuukauden aikana. Jakso sisältää kouluttajan harjoitusten seurantaa, otteluiden seurantaa sekä mahdollisesti uusien ydinkohtien harjoittelemista aiheen sisällä. Valmentaessa oppimista syntyy samalla tavalla kuin muissakin taidoissa; tekemällä, tekemällä ja tekemällä. Tekemisen lomassa harjoitteita, muokataan, harjoitteista keskustellaan tai harjoitteita luodaan.

Koulutustoiminnassa keskitymme myös ydinkohtien lisäksi tapaan, jolla ydinkohtia valmennetaan. Jääkiekossa ilmenevät taidot ovat erilaisia verrattuna esimerkiksi pikajuoksuun, joten jääkiekkotaitojakin tulee lähestyä kunnioittamalla jääkiekon kompleksisuutta. Valmentajakopissa sana ”edustavuus” toistuukin usein harjoitteluun liittyvässä keskustelussa. Kouluttajien tarjoamat esimerkkiharjoitteet pyrkivät mukailemaan edustavan oppimisen taustateoriaa, jolloin harjoitusympäristöt olisivat mahdollisimman lähellä oikeaa peliympäristöä.

Ensimmäiset koulutuskuukaudet ovat olleet antoisia. Seuramme valmentajat ovat vahvasti sitoutuneita siihen, että HPK olisi nyt ja tulevaisuudessa hyvä ympäristö lapselle kasvaa ja kehittyä, niin urheilullisesti kuin myös ihmisinä. Valmentajissa tämä näkyy kiinnostuksena, uteliaisuutena, kriittisyytenä sekä välittämisenä. Kouluttajan asemassa huomaan oppivani päivittäin asioita seuramme valmentajilta. Teemme jatkossakin töitä sen eteen, että HPK olisi oppimisympäristönä laadukas kouluttajien lisäksi valmentajille ja heidän kautta myös HPK-pelaajille.

Oranssia talvea toivotellen,

Visa Pesonen

Valmennusosaamisen kehittäjä