Naisten liigaa on takana 14 kierrosta ja sarjan kärkikolmikosta ei tällä hetkellä ole epäselvyyksiä. Kärkipaikkaa pitävä KalPa ei ole hävinnyt tällä kaudella vielä otteluakaan, vaan joukkue on napannut 12 voittoa varsinaisella peliajalla sekä kaksi voittoa jatkoilla. Pisteitä joukkue on näin ollen kerännyt 40.
Toisena sarjassa 36 pisteellä on HIFK. Voittoja joukkueella on KalPan tapaan 12, mutta varsinaisella peliajalla tappioita on kaksi (KalPalle sekä HPK:lle.) Pisteen verran HIFK:ta perässä ja kolmatta paikkaa pitää hallussaan tällä hetkellä Kiekko-Espoo.
HPK löytyy kymmenen joukkueen sarjasta sijalta kuusi ja joukkue onkin pelannut varsin tasaisesti tilastojen valossa. Kuusi voittoa, kuusi tappiota sekä yksi voitto ja tappio jatkoajalla ovat tuoneet 21 sarjapistettä. Maaleja joukkue on tehnyt 33 ja omissa on soinut 35 kertaa.
Pistepörssin kärkipaikalta löytyy KalPan Elisa Holopainen, joka on iskenyt 12 pelaamassaan ottelussa ihan mukavat 33 tehopistettä (18+15). Tasapisteissä (12+21) Holopaisen kanssa on HIFK:ta edustava tshekkiläinen Michaela Pejzlova.
HPK:n tehokkain on ollut slovakialainen Julia Matejkova. Tehopisteitä 12 ottelussa on kertynyt 12 (6+6).
HPK Naisten startti kauteen ei ollut odotetunlainen. Kahdeksasta ensimmäisestä ottelusta kertyi ainoastaan kaksi voittoa. Toisaalta kuudesta tappiosta viisi tulivat niukasti. Vaikean alun jälkeen HPK onkin napannut kuudesta ottelusta viisi voittoa, joista makoisimpana HIFK:n kaataminen kotikaukalossa lukemin 5-4.
Heta Seikkulan mukaan alku ei ollut sitä, millaista odotettiin. Joukkueen vahvuus on ollut puolustuspelaaminen.
– Alkukausi oli hieman nihkeää. Pelit meni odotettua heikommin sillä ajateltiin kyllä, että olisi lähtenyt hieman paremmin kausi liikkeelle.
– Pelissä hyvää on ollut puolustuspelaaminen. Kehitettävää löytyy ehdottomasti maalinteosta, siinä ei olla oltu riittävän tehokkaita.
21-vuotias Seikkula toimii HPK:n kapteenina toista kautta perättäin. Joukkueesta löytyy muutamia hieman kokeneempia pelaajia, mutta muutoin joukkueen rakenne on melko nuori.
– Itsekään en ole mikään vanhus, mutta koitan näyttää esimerkkiä ja mallia niille vielä itseänikin nuoremmille pelaajille ja auttaa heitä. Toivoisin, että kaikki voisivat tulla puhumaan ja juttelemaan sekä kyselemään, jos on jotain mielen päällä.
Puolustavaksi puolustajaksi itseään luonnehtivalle Hetalle jääkiekko on ollut selvä ja luonnollinen valinta jo pienestä pitäen.
Myös sisko Kiti on kulkenut samaa polkua ja pelaa niin ikään HPK:ssa.
– Jääkiekko tulee oikeastaan isän kautta. Hän on pelannut, ollut tuomarina, valmentanut ja tehnyt kaikkea muuta mahdollista. Heti kun olen oppinut kävelemään, niin on lyöty luistimet jalkaan, joten sieltä tosi nuoresta lähtien on jääkiekkolinjalle lähtenyt. Siskon ura jääkiekon parissa on alkanut samalla tavalla.
Maajoukkueen osalta menestystä on tullut pronssin muodossa 18-vuotiaiden kisoista Japanista. Tervettä ja pitkää uraa haaveilevalle pelaajalle myös naisten maajoukkue on pienoinen unelma.
– Päällimmäisenä tavoitteena on tietenkin se, että pysyy terveenä eikä tulisi mitään loukkaantumisia.
– Toivottavasti pystyy mahdollisimman pitkään nauttimaan jääkiekosta, kun tästä kuitenkin niin paljon pidän ja ehkä se naisten maajoukkuekin siellä taustalla kolkuttelee hieman.
Naisten peleissä ei yleisöä liikaa käy, mutta Seikkula toivoo, että ihmiset antaisivat sille mahdollisuuden. Vaikka joukkueiden väliset tasoerot ovat vielä suuria, on etenkin ottelut kärkijoukkueita vastaan viihdyttäviä.
– Naisten peleistä niin vähän tiedetään. Tietysti ihmisillä on ennakkoluuloja, mutta rohkeasti vain katsomaan niin voi ne ennakkoluulotkin sitten lähteä. Suosittelen suuresti. Kärkijoukkueita vastaan kun pelataan, niin kyllä ne on tosi vauhdikkaita pelejä. Ei tietenkään miesten peleihin voi verrata, mutta kyllä niissäkin vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää.
– Kyllä se harmillisesti aika iso se tasoero on. Ei riitä pelaajia ihan niin hyvin, niin sitä kauttakin tasoerot tietenkin kasvaa.
Tällä hetkellä Suomessa naisten jääkiekossa ei saa taklata. Ruotsissa tämä on kokeilussa ja tällaista voisi Seikkulan mukaan kokeilla mahdollisesti myös täällä.
– Taklaamista on pohdittu ja voisihan sitä ainakin harkita, että tiettyjen sääntöjen puitteissa voisi pelata hieman kovemmin. Esimerkiksi kiilaamisen osalta on monesti vähän niin ja näin, että onko se jäähyn paikka vai ei.
– Taklausten salliminen voisi nopeuttaa peliä ja voisi tehdä siitä hieman viihdyttävämpää ja jos säännöt olisivat selvät, niin en usko että taklausten sallimisesta ainakaan haittaa olisi.
Teksti: Tero Kivistö
Kuvat: Inka Kuusinen