Avointa Peliä: Kiljusen herrasväen Hämeenlinnan matka

01.11.2021

Tosin tälle matkalle Mökö ja Luru ei päässyt mukaan, vain Oliver. Kesällä HPK kertoi solmineensa koeaika sopimuksen Oliver Kiljusen kanssa, nyt koeaika on vaihtunut paksumpaan paperiin, kestävämpään kuulakärkikynään ja koko kauden sopimukseen. Jos pelaajaa kuvaillaan kiekkopiireissä lauseilla, ”voimahyökkääjä, jolla vahvat jalat, taklaa kovaa, mutta omaa myös taitavat kädet”, niin onhan hän ihan oranssin kuuloinen pelaaja. Itsetehtynä kylmäsavulohisiivuna voileipäkakun päällä – tunnetaan lempinimellä liharekka …

Nyt esittelyvuorossa Kerhon uusista tulokkaista erittäin reipas ja avoin nuorimies, Oliver Kiljunen.

Hyvän viime kauden jälkeen sait palkinnoksi mahdollisuuden näyttää Liigassa. Kerro vaihtoehdoista ja valinnasta, miten päädyit HPK:n paitaan?

Helmi-maaliskuun aikana sain tietää, että kaksi Liiga seuraa on kiinnostunut. Ensimmäisenä HPK ja toisena Lahden Pelicans. Molemmat tarjoukset olivat try-out sopimuksia. Tunsin muutaman pelaajan, jotka olivat pelanneet Hämeenlinnassa, heidän kanssa tuli juteltua paljon aiheesta. Heiltä sain suosituksia seurasta ja puitteista. Kerho oli ensimmäinen kiinnostunut ja itselle tuli kokonaisuudesta hyvä fiilis, jotka varmasti johtivat tähän päätökseen.

Millainen try-out sopimus on pelaajalle, tuleeko ylimääräistä kuormaa? Kun kaksi vuotta sitten pääsit Mestis tasolle, niin sait myös koeaika sopimuksen, oliko helpompaa lähestyä asiaa nyt, kun pohjalla oli jo vastaava kokemus?

Kyllähän se muistuttaa, sinulla on kumminkin tietty aika näyttää osaamisesi. Mutta samaan aikaan ei saa vaikuttaa, pitää pystyä pelaamaan normaalisti, ilman puristusta. Kyllä uskon, että vanhasta kokemuksesta on aina hyötyä. Osaa suhtautua varmasti tilanteeseen vähän rauhallisemmin, tietää mitä on edessä. Itsellä oli takana myös ehjä kesä, pääsin treenaamaan hyvin, tätä kautta itseluottamus toi myös tilanteeseen määrätietoista rauhallisuutta.

On helppo rivien välistä poimia henkinen puoli ja sen merkitys try-out tilanteessa. Tosin ei ole huippu-urheilua ilman henkistä painetta. Mutta miten vaikutti henkisesti, kun sitten saakin koko kauden sopimuksen, selvän signaalin siitä, että olet onnistunut?

Tämä on hyvä kysymys, yllätti itsenikin, kuinka kovasti asiaan reagoin viimeisinä päivinä. Minähän sain tietää jatkosopimuksesta vasta try-out sopimuksen ihan viimeisenä päivänä. Pari päivää ennen sitä, nousivat selvästi kierrokset koneessa, kun ei ollut mitään tietoa mitä tapahtuu, tuli selvästi enemmän ajatuksiin ja mietteisiin. Sitten kun tieto jatkosta tuli, niin mieli oli kyllä helpottunut. Treeneissä huomasi, että olo on selvästi vapautuneempi, tuli suorastaan hemmetin hyvä fiilis.

Miltä meno Liigassa on maistunut ja mitkä on suurimmat erot sarjojen välillä?

Onhan tämä huikeaa, maistuu kyllä jokainen minuutti hyvälle. Erot ovat isot, todella isot. Ehkä itselle suurin yllätys on ollut, kuinka vaikea Liigassa on päästä maalipaikoille. Mestiksessä niitä pystyi luomaan useita pelin aikana, nyt voi olla, että koko pelissä tulee vain yksi. Pelisysteemin tarkkuudessa on myös iso ero, Liigassa systeemin noudattaminen, hionta on kyllä viety paljon pidemmälle.

Olet pelannut vaihtelevasti otteluita ja otteluissa minuutteja, onko tätä kautta vielä totuttelu Liigan vaatimustasoon kesken? Haetaanko vielä sitä parasta Oliveria lisääntyvien liiga kokemusten ja peliminuuttien myötä? Paljon viime kaudella pelejäsi nähnyt tuumasi minulle, että ”jotenkin on käsijarru päällä, ei ole parasta pystynyt vielä esittämään”! Oletko samaa vai eri mieltä?

Olen kyllä ehdottomasti samaa mieltä. Mutta nyt pitää olla myös realisti, sarjan vaatimustaso on todella kova. Ei Mestiksestä tänne siirtyminen tapahdu sormia napsauttamalla. Mutta jokainen käännetty ja väännetty pelitilanne Liigassa kehittää varmasti minua, sitten saa luotua maalipaikkoja, tehtyä jopa maaleja, sitä kautta tulee onnistumisia, sitä kautta tulee itseluottamusta, sitä kautta tulee koko ajan parempaa, pieni askel kerrallaan. Mutta varmasti nähdään vielä parempaa!

Olet saanut matkalla aika mahtipontisen lempinimen itsellesi, liharekka. Kerro tarina taustalla?

A-junnuvuosina alkoi tuo voimaharjoittelu maistumaan, tuli viihdyttyä salilla todella paljon. Kavereiden mielestä taisi sitten myös tarttua jotain kroppaan, kun alkoivat kutsua liharekaksi. Nyt se on levinnyt jo täysin lätkäpiireissä ja sosiaalisessa mediassa.

Kaksi kautta Mestistä, nyt Liigassa, molemmat try outin kautta, eli varjon puolelta valoihin, Jotain on tapahtunut, jotta näin isot kehitysaskeleet ovat mahdollisia?

Kyllä tässä on urheilijaelämää opeteltu elämään. Jos mennään se noin kolme vuotta taaksepäin, niin nukuin huonosti, söin epäterveellisesti ja rytmittömästi. Sormia en saanut varpaita lähellekään, liikkuvuus oli täysin olematonta. Ihan kaikki pielessä, jos ajatellaan miten pitäisi olla.

Sitten heräsin itse, Kiekko-Vantaan A-junioreiden valmentajana oli Mannisen Jani, joka on ollut meikäläisen pitkäaikaisin valmentaja, sieltä sain hyvää haastetta ja apua muutoksessa. Aloin panostaa liikkuvuuteen, ruokavaliot menivät täysin uusiksi, aloin panostamaan jääkiekkoon ihan erilailla muutenkin. Armeija teki todella hyvää välissä myös. Sitten tuli vielä mahdollisuus try-outille Mestikseen ja nyt ollaan tässä.

Ei tarvitse hirveästi miettiä oliko hyvä muutos. Eikä tarvitse etsiä motivaatiota, kun kehittymisaskeleet ovat olleet tätä luokkaa ja pitää myös muistaa, että tästä koneesta on otettu irti vasta pari vuotta oikeasti tehoja.

Minkälaista palautetta olet saanut valmennukselta peleistä tällä kaudella?

Posia on tullut taklauksista ja riistopelaamisesta, rakentavaa taas kokonaisvaltaisen pelaamisen kehittämisestä puolustussuuntaan sekä hyökkäysalueella kiekossa pysymisestä pitempään.

Huomasin tilastoistasi jännän yksityiskohdan, viime kautesi oli ensimmäinen kun maaleja oli enemmän. Sitä ennen syöttöjä melkein tuplasti maaleihin verrattuna, onko syöttökoneesta tullut maaliruisku ruokavaliomuutoksen myötä, vai mitä tapahtui?

Samaa naureskellut, ikinä ei ole ollut noin päin. Mutta suolataan nyt viime kauden ketjukaverit tähän syyllisiksi. Seppälän Erkka ja Valtosen Julius pelasivat samassa ketjussa, jostain syystä heti alkukaudesta alkoivat syöttää aina minulle, sitten kun upposi vielä heti alkukaudesta hyvin, niin nehän syöttelivät vielä enemmän vain meikäläiselle. Pakkohan siinä oli sitten nakuttaa kiekko sisään, kun hyvää syöttöä tuli joka puolelta.

Miten on sitten mahdollista tuolla syöttötaustalla, että kun sinua on harjoituksissa ja peleissä seuraa, niin laukauksesi ei ole normaali suomalainen keitetty spagetti, se on selvästi keskivertoa laadukkaampi ja sähäkämpi?

Tässä on ollut yksi kehityskohde minkä eteen on alettu tekemään myös isosti töitä. Esimerkiksi viime kaudella harjoitusten jälkeen Erkan ja Jullen kanssa jäimme aina vähintään kymmeneksi minuutiksi hiomaan laukauksia. Ja se ei ollut mitkään lätkimistä. Eri kulmista, eri asennoista, eri haltuunotoilla, suoraan syötöstä, huonosta asennosta, nopeasti ahtaasta tilasta ja niin edelleen. Ja tällä kaudella jatkanut samaa, nämä ovat niitä juttuja millä on mahdollista kerätä pankkiin osaamista.

Millainen tulee olemaan ensimmäinen Liiga maalisi?

Kyllä se on one timer ringetteviivalta!

Löytyykö sinulta erikoisosaamista rankkarikisoihin?

Kyllä minulla on 1-2 hiottua kikkaa valmiina, nopeasti veskarit oppivat ne myös pois lukemaan, mutta sitten on myös veto aina jäljellä työkalusalkussa.

Millä ajatukset pois jääkiekosta, onko harrastuksia?

Elokuvia tulee katsottua kyllä paljon ja klassikko pleikkari on pakko myöntää myös, niillä mennään.

Miten taikausko ja rituaalit, onko jo jäänyt pelipäiviin?

Vähällä on vielä selvinnyt, mutta kolme kuppia kahvia ennen peliä on kyllä sellainen mikä tehdään aina pelipäivinä.

Onko esikuvia vaikka NHL:stä jäänyt kovalevylle?

Kyllä NHL tulee seurattua, varsinkin koosteita, jos joku nimi mainitaan niin, kyllähän Steven Stamkosin pelaamista on ilo seurata.

 

 

Avointa peliä – blogi

Marko Syrjälä

HPK LIIGA OY

Kiekkoritarinkuja 3B
13130 HÄMEENLINNA

puh. +358 3 612 2162
e-mail: hpk@hpk.fi

PYSY AJANTASALLA SIITÄ
MISSÄ KIEKKO LEPÄÄ!